AAPISKUKON KANSSA
– Koulumuistoja menneiltä vuosikymmeniltä

Itsenäisen Suomen eduskunta sääti vuonna 1921 oppivelvollisuuslain, jonka mukaan kaikista 7–12-vuotiaista lapsista tuli oppivelvollisia. Maksuton kansakoulu oli kuusivuotinen. Lapsi saattoi pyrkiä kansakoulun neljännen luokan jälkeen myös maksulliseen oppikouluun, mikäli hänen koulumenestyksensä ja perheen taloudellinen tilanne sen mahdollistivat.

Koulussa 1930-luvulla

Opetus oli opettajakeskeistä ja tietovaltaista. Kokeita oli usein ja tunneilla kuulusteltiin vanhat läksyt sekä valmisteltiin uudet. Oppiaineita olivat muun muassa laskento, uskonto, luonnontieto, kielioppi, kirjoittaminen, lukeminen, laulu, piirustus, voimistelu ja käsityöt.
Mikä oli sinun lempiaineesi?
Entä mistä et pitänyt?

1930-luku

Ahkeruus palkitaan

Koulussa korostettiin ahkeruutta ja esimerkiksi Kanteleen kansakoulun lukujärjestys 1936–1937 kannusti työteliäisyyteen seuraavien sanontojen avulla:
– Älä heitä huomiseksi, minkä tänään voit tehdä.
– Ensin leikki, sitten työ.
– Alku työn kaunistaa, lopussa kiitos seisoo.

Lähde: kanteleen kansakoulun lukujärjestys 1936–1937, http://digi.kirjastot.fi/items/show/123931

 

Koulussa 1940-luvulla

Suomeen rakennettiin tiivis kouluverkosto. Kuntien oli määrä perustaa kansakoulu, jos koulupiirissä oli vähintään 30 lasta. Lasten koulumatkan ei myöskään tullut olla yli viittä kilometriä.
Miten pitkä koulumatka sinulla oli?
Miten teit tuon matkan?

Vuosikymmenen lopulla kansakoulu säädettiin seitsemänvuotiseksi. Koulunkäynti oli vakava asia, mikä heijastui ajan luokkakuvissa. 1940-luvulla koulut velvoitettiin tarjoamaan lämmin lounas kaikille koululaisille. Oppilaat söivät usein luokkahuoneessa ja ruokalista koostui pääasiassa puuroista, velleistä ja keitoista.
Mikä kouluruoka oli sinun suosikkisi?

1940-luku

Kasvien kerääminen aloitettiin kouluissa jo 1890-luvulla ja se kuului koululaisten kesätehtäviin aina 1970-luvulle saakka. Tavoitteena oli oppia tuntemaan kotoisia kasveja. Kasvit prässättiin puristimen eli kasviprässin välissä ennen kuin ne kiinnitettiin ja nimettiin kasvioon.
Millainen oli sinun kasviosi?
Mikä oli suosikkikasvisi?
Miltä se tuoksui?
Kasvien kerääminen oli aikaa vievää puuhaa. Ehditkö kerätä kaikki tarvittavat kasvit?

Koulussa 1950-luvulla

1950-luvulla koulujen lukumäärät jatkoivat kasvuaan suurten ikäluokkien astuessa opintielle. Pienemmät koulurakennukset olivat puisia, mutta suuremmista rakennettiin tiilirunkoisia monikerroksia rakennuksia, joissa oli matalampi liikunta- ja juhlasalisiipi. Koululuokkien vakiovarusteita olivat puolestaan liitutaulu, iso helmitaulu, harmoni ja erilaiset opetustaulut. Pulpeteissa oli usein aukeavat kannet.

Millainen oli sinun koulurakennuksesi?
Millaisia luokkia ja tiloja siellä oli?
Oliko teillä iso piha tai liikuntasali, jossa otettiin luokkakuvat, vai otettiinko teidän luokkakuvanne omassa luokassa? Voi miten jännittäviä olivatkaan kuvauspäivät.

1950-luku

Oppikoulu lisäsi suosiotaan 1940-luvun lopulta lähtien. Vuonna 1950 oppikoulua kävi noin 95 000 oppilasta, mikä on liki 40 000 oppilasta enemmän kuin vuonna 1938. Osa jatkoi lukioon, jonka päättö- eli ylioppilastutkinto mittasi lukiossa saavutettuja tietoja, taitoja ja kypsyyttä. Vuonna 1950 ylioppilastutkinnon suoritti noin 4 000 nuorta aikuista, minkä jälkeen ylioppilastutkinnon suorittaneiden määrä lähti nopeaan kasvuun.

Koulussa 1960-luvulla

Koulutus koki suuria muutoksia 1960-luvulla: kunnallisten ja yksityisten koulujen rinnakkaisjärjestelmästä päätettiin luopua ja kansa-, kansalais- ja keskikoulu yhdistettiin maksuttomaksi kunnalliseksi yhtenäiskouluksi. Oppivelvollisuudesta tuli yhdeksänvuotinen. Osa oppilaista jatkoi kansakoulun jälkeen kansalaiskoulussa ja osa pyrki oppikouluun.
Kummassa sinä opiskelit?

Kouluviikot olivat kuusipäiväsiä ja joissain koulussa ensimmäisen luokat oppilaat oli jaettu aamu- ja iltavuorolaisiin. Luokkahuoneessa oli ikimuistoisen puhisevan ja kolisevan poljettavan harmonin lisäksi liitutaulu, kartta, karttakeppi ja kirjoja.
Millainen oli sinun luokkahuoneesi?

Opettaja saattoi vielä 1960-luvulla seistä luokan edessä olevalla korokkeella ja oppilaat istuivat säntillisissä riveissä kukin omalla paikallaan.
Missä sinä istuit? Oliko paikkasi luokan etu- vai takaosassa?

Vuonna 1969 Helsingin kaupungin kansakoulun ensimmäisellä luokalla opiskeltiin uskontoa, ympäristöoppia ja askartelua, lukemista, kirjoitusta, laskentoa, käsitöitä, voimistelua ja urheilua sekä laulua.
Mitkä olivat sinun lempiaineistasi?

1960-luku

Muistatko, millaista oli olla ekaluokkalainen? Näin suomalainen koulu on muuttunut 60-luvulta aina 2010-luvulle:  

Koulu on aina ollut yhteiskunnan trendien mukainen. Katso, millainen paikka oli suomalainen koulu, kun sinä menit ensimmäiselle luokalle.

KATSO TÄSTÄ

 

Koulussa 1970-luvulla

Kouluviikosta tuli peruskoulun myötä viisipäiväinen. Peruskoulu käynnistyi Lapista vuonna 1972 ja valloitti koko maan vuoteen 1977 mennessä. Vuosikymmen päättyessä kaikki 7–16-vuotiaat saivat saman peruskoulun oppimäärän. Ilmainen peruskoulutus teki oppimisen mahdolliseksi kaikille aiemman maksullisen oppikoulun sijaan.
Opetus ja koulutyöskentely uudistui ja yksilökeskeinen ulkoa oppiminen vaihtui aktiiviseksi ryhmätyöskentelyksi. Isoimmat muutokset koskivat matematiikan, äidinkielen ja vieraiden kielten opetusta. Uusi teknologia ja uudet opetusvälineet, kuten piirtoheittimet, diaprojektorit, kelanauhurit, televisiot ja filmiprojektorit saapuivat kouluihin. Ja miten jännittävää olikaan katsella luokan hämärässä rätisevä-äänisiä luontofilmejä hyppelehtivällä filmiprojektorilla.
Nuorikulttuuri oli tullut Suomeen, mikä näkyi pukeutumisessa. Tytöt pukeutuivat enää harvoin mekkoon ja pojat viihtyvät verryttelyhousuissa myös liikuntatuntien ulkopuolella.
Millaiset kouluvaatteet sinulla oli?
Entäpä millaisessa koululaukussa kuljetit kirjoja?

Kulttuurin muutos toi kouluun myös monenlaisia jännityksellä odotettuja iltatapahtumia, kuten diskoja ja bändien esiintymisiä. 
Millaisia iltatapahtumia teidän koulussanne oli?

 

1970-luku

Lähteet

Arkistojen portti. Kansakoulut. Haettu 28.6.2019 osoitteesta http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kansakoulut

Koulutus Suomessa. Haettu 28.6.2019 osoitteesta https://fi.wikipedia.org/wiki/Koulutus_Suomessa

Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt. Kulutus – yhdenvertaisuuden kivijalka. Haettu 28.6.2019 osoitteesta https://vslj.fi/koulutus-yhdenvertaisuuden-kivijalka/

Yle. Koulun historiaa. Haettu 28.6.2019 osoitteesta https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/15/koulun-historiaa

 

Oliko tästä hyötyä?