Aapiskukon kanssa
– Koulumuistoja menneiltä vuosikymmeniltä

Itsenäisen Suomen eduskunta sääti vuonna 1921 oppivelvollisuuslain, jonka mukaan kaikista 7–12-vuotiaista lapsista tuli oppivelvollisia. Maksuton kansakoulu oli kuusivuotinen. Lapsi saattoi pyrkiä kansakoulun neljännen luokan jälkeen myös maksulliseen oppikouluun, mikäli hänen koulumenestyksensä ja perheen taloudellinen tilanne sen mahdollistivat.

Koulussa 1930-luvulla

Opetus oli opettajakeskeistä ja tietovaltaista. Kokeita oli usein ja tunneilla kuulusteltiin vanhat läksyt sekä valmisteltiin uudet. Oppiaineita olivat muun muassa laskento, uskonto, luonnontieto, kielioppi, kirjoittaminen, lukeminen, laulu, piirustus, voimistelu ja käsityöt.
Mikä oli sinun lempiaineesi?
Entä mistä et pitänyt?

Koulussa korostettiin ahkeruutta ja esimerkiksi Kanteleen kansakoulun lukujärjestys 1936–1937 kannusti työteliäisyyteen seuraavien sanontojen avulla:
– Älä heitä huomiseksi, minkä tänään voit tehdä.
– Ensin leikki, sitten työ.
– Alku työn kaunistaa, lopussa kiitos seisoo.

Lähde: kanteleen kansakoulun lukujärjestys 1936–1937, http://digi.kirjastot.fi/items/show/123931

: Tyttöjen käsityötunti Aleksis Kiven kansakoulussa vuonna 1935. Tytöt valmistivat arjessa hyödyllisiä käsitöitä. (Kuva Helsingin kaupunginmuseo, kuvaaja Pietinen Aarne Oy.)

: Oppilaat työskentelevät veistoluokassa. Myös pojat tekivät hyödyllisiä arkiesineitä. (Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.)

: Kallion yhteiskoulun oppilaat pelaavat pesäpalloa Haapaniemen kentällä. Lukkari syöttää ja taustalla on opettajatar Aura Hokkanen (Kuva: Helsingin kaupunginmuseo, kuvaaja Kannisto Väinö, 1930–1939.)

: Voimisteluesitys Privata svenska flickskolanin voimistelusalissa. (Kuva: Helsingin kaupunginmuseo, kuvaaja Foto Roos, 1930–1939.)

: Tyttöjen voimistelutunti Aleksis Kiven koulussa Helsingissä. Tamburiini tahditti usein liikuntaa. (Kuva. Helsingin kaupunginmuseo.)

Koulussa 1940-luvulla

Suomeen rakennettiin tiivis kouluverkosto. Kuntien oli määrä perustaa kansakoulu, jos koulupiirissä oli vähintään 30 lasta. Lasten koulumatkan ei myöskään tullut olla yli viittä kilometriä.
Miten pitkä koulumatka sinulla oli?
Miten teit tuon matkan?

Vuosikymmenen lopulla kansakoulu säädettiin seitsemänvuotiseksi. Koulunkäynti oli vakava asia, mikä heijastui ajan luokkakuvissa. 1940-luvulla koulut velvoitettiin tarjoamaan lämmin lounas kaikille koululaisille. Oppilaat söivät usein luokkahuoneessa ja ruokalista koostui pääasiassa puuroista, velleistä ja keitoista.
Mikä kouluruoka oli sinun suosikkisi?

Kasvien kerääminen aloitettiin kouluissa jo 1890-luvulla ja se kuului koululaisten kesätehtäviin aina 1970-luvulle saakka. Tavoitteena oli oppia tuntemaan kotoisia kasveja. Kasvit prässättiin puristimen eli kasviprässin välissä ennen kuin ne kiinnitettiin ja nimettiin kasvioon.
Millainen oli sinun kasviosi?
Mikä oli suosikkikasvisi?
Miltä se tuoksui?
Kasvien kerääminen oli aikaa vievää puuhaa. Ehditkö kerätä kaikki tarvittavat kasvit?

: Ensimmäisen luokan oppilaat aterioivat luokassaan Metsolan koulussa syksyllä 1950. (Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.)

: Pojat laulavat kuorossa opettajansa johdolla. (Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.)

: Oppilaat seisovat koulun käytävällä ja piirtävät ikkunasta avautuvaa näkymää Suomalaisessa yhteiskoulussa. (Kuva Helsingin kaupunginmuseo, kuvaaja Pietinen Aarne Oy, 1940–1949.)

: Pojat hyppäävät pituutta. (Kuva: Helsingin kaupunginmuseo, kuvaaja Viirre.)

: Oppilaita ja opettaja luokkakuvassa Haapaniemen kentän (Väinö Tannerin kenttä) laidalla (Kuva: 1940 -luku, Helsingin kaupunginmuseo, kuvaaja Väinö Kannisto)

Koulussa 1950-luvulla

1950-luvulla koulujen lukumäärä jatkoi kasvuaan suurten ikäluokkien astuessa opintielle. Pienimmät koulurakennukset olivat puisia, mutta suuremmista rakennettiin tiilirunkoisia monikerroksia rakennuksia, joissa oli matalampi liikunta- ja juhlasalisiipi. Koululuokkien vakiovarusteita olivat puolestaan liitutaulu, iso helmitaulu, harmoni ja erilaiset opetustaulut. Pulpeteissa oli usein aukeavat kannet.

Millainen oli sinun koulurakennuksesi?
Millaisia luokkia ja tiloja siellä oli?
Oliko teillä iso piha tai liikuntasali, jossa otettiin luokkakuvat, vai otettiinko teidän luokkakuvanne omassa luokassa? Voi miten jännittäviä olivatkaan kuvauspäivät.

Oppikoulu lisäsi suosiotaan 1940-luvun lopulta lähtien. Vuonna 1950 oppikoulua kävi noin 95 000 oppilasta, mikä on liki 40 000 oppilasta enemmän kuin vuonna 1938. Osa jatkoi lukioon, jonka päättö- eli ylioppilastutkinto mittasi lukiossa saavutettuja tietoja, taitoja ja kypsyyttä. Vuonna 1950 ylioppilastutkinnon suoritti noin 4 000 nuorta aikuista, minkä jälkeen ylioppilastutkinnon suorittaneiden määrä lähti nopeaan kasvuun.

: Ylioppilastutkintotodistus vuodelta 1957. (Kuva: Muistipuisto)

: Luokkaan on perustettu postikonttori 1950-luvulla. (Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.)

: Tikkurilan koulu (Jokikoulu), joka toimi Tikkurilan kartanon vanhassa päärakennuksessa. Oppilaat istuvat penkeillä aapiset sylissään, ja viittaavat innokkaasti. Pulpetteja ei ole. Luokan nurkassa höyläpenkki nostettuna pystyyn. Etualalla puuliesi ja huoneen nurkassa uuni. Seinällä oppilaiden piirustuksia. Lapsilla kumisaappaat jalassaan. (Kuva Vantaan kaupunginmuseo, kuvaaja Mauno Mannelin.)

: Oppilaita kotitaloustunnilla Rajamäen kansakoulun kotitalousluokassa 1950-luvulla. (Kuva: Nurmijärven museo.)

: Ylioppilaslakki (kuva: Muistipuisto)

: Luokkakuva Lapinlahden koulussa vuonna 1952. (Kuva: Muistipuisto)

: 6B-luokan luokkakuva 1950-luvulta. (Kuva: Muistipuisto)

Koulussa 1960-luvulla

Koulutus koki suuria muutoksia 1960-luvulla: kunnallisten ja yksityisten koulujen rinnakkaisjärjestelmästä päätettiin luopua ja kansa-, kansalais- ja keskikoulu yhdistettiin maksuttomaksi kunnalliseksi yhtenäiskouluksi. Oppivelvollisuudesta tuli yhdeksänvuotinen. Osa oppilaista jatkoi kansakoulun jälkeen kansalaiskoulussa ja osa pyrki oppikouluun.
Kummassa sinä opiskelit?

Kouluviikot olivat kuusipäiväsiä. Joidenkin koulujen ensimmäisen luokat oppilaat oli jaettu aamu- ja iltavuorolaisiin. Luokkahuoneessa oli ikimuistoisen pohjettavan harmonin lisäksi liitutaulu, kartta, karttakeppi ja kirjoja.
Millainen oli sinun luokkahuoneesi?

Opettaja saattoi vielä 1960-luvulla seistä luokan edessä olevalla korokkeella. Oppilaat istuivat säntillisissä riveissä kukin omalla paikallaan.
Missä sinä istuit? Oliko paikkasi luokan etu- vai takaosassa?

Vuonna 1969 Helsingin kaupungin kansakoulun ensimmäisellä luokalla opiskeltiin uskontoa, ympäristöoppia ja askartelua, lukemista, kirjoitusta, laskentoa, käsitöitä, voimistelua ja urheilua sekä laulua.
Mitkä olivat sinun lempiaineistasi?

: Koulu alkaa. Tytöt ja pojat kiiruhtavat Marttilan kansakouluun 1.9.1960, kun uusi lukuvuosi alkaa. (Kuva: Seinäjoen kaupunginkirjasto, Maakuntakirjasto.)

: Ruokajono Lepsämän koulussa, 1950-luvun loppu tai 1960-luvun alku. Impi Nurminen jakaa ruokaa jonottaville oppilaille. Vasemmalla seisoo ruokailua valvova naisopettaja. (Kuva: Nurmijärven museo.)

: Myllykallion kansakoulun oppilaita pukeutumassa koulun käytävällä. Jääkiekko oli suosittua ja pojilla oli omat mailat mukana. (Kuva Helsingin kaupunginmuseo, valokuvaaja H. Havas.)

: Seppo-nimisen pojan koulurakennus ja piha. (Kuva: Muistipuisto-hanke.)

: Luokkahuone, jossa oli metallitehdas ORNO:n katto- ja tauluvalaisimet. Harmoni löytyi vielä useista luokista 1960-luvulla. (Kuva: Helsingin kaupunginmuseo, valokuvaaja Foto Roos.)

: 1F-luokan luokkakuva vuodelta 1966. (Kuva: Muistipuisto.)

: Tolarin kansakoulun kevätjuhlassa vuonna 1965 osalla esiintyjistä oli kansallispuvut päällään. (Kuva: Helsingin kaupunginmuseo, valokuvaaja Heikki Halme.)

Muistatko, millaista oli olla ekaluokkalainen?
Näin suomalainen koulu on muuttunut 60-luvulta aina 2010-luvulle: Koulu on aina ollut yhteiskunnan trendien mukainen. Katso, millainen paikka oli suomalainen koulu, kun sinä menit ensimmäiselle luokalle.

Siirry katsomaan tästä ›

Koulussa 1970-luvulla

Kouluviikosta tuli peruskoulun myötä viisipäiväinen. Peruskoulu käynnistyi Lapista vuonna 1972 ja valloitti koko maan vuoteen 1977 mennessä. Vuosikymmen päättyessä kaikki 7–16-vuotiaat saivat saman peruskoulun oppimäärän. Ilmainen peruskoulutus mahdollisti kaikkien oppimisen.
Opetus ja koulutyöskentely uudistuivat ja yksilökeskeinen ulkoa oppiminen vaihtui aktiiviseksi ryhmätyöskentelyksi. Suurimmat muutokset koskivat matematiikan, äidinkielen ja vieraiden kielten opetusta. Uusi teknologia ja uudet opetusvälineet, kuten piirtoheittimet, diaprojektorit, kelanauhurit, televisiot ja filmiprojektorit saapuivat kouluihin. Ja miten jännittävää olikaan katsella luokan hämärässä rätisevä-äänisiä luontofilmejä hyppelehtivällä filmiprojektorilla.
Nuorikulttuuri tuli Suomeen ja näkyi muun muassa pukeutumisessa. Tytöt pukeutuivat enää harvoin mekkoon ja pojat viihtyvät verryttelyhousuissa myös liikuntatuntien ulkopuolella.
Millaiset kouluvaatteet sinulla oli?
Entäpä millaisessa koululaukussa kuljetit kirjoja?

Kulttuurin muutos toi kouluun myös monenlaisia jännityksellä odotettuja iltatapahtumia, kuten diskoja ja bändien esiintymisiä.
Millaisia iltatapahtumia teidän koulussanne oli?

: Ensimmäisen luokan todistus vuodelta 1971. (Kuva: Muistipuisto.)

: Cygnaeuksen koulun oppilaita välitunnilla. (Kuva: Helsingin kaupunginmuseo, kuvaaja Eino Sihvonen.)

: Koululaisia välitunnilla Pihlajiston ala-asteen pihalla vuonna 1979. (Kuva: Helsingin kaupunginmuseo, kuvaaja Stefan Bremer)

: Piirtoheittimet ilmestyivät opetukseen ja vähitellen joka luokkaan tuli oma seinälle heijastava laite. Kuvassa 3M Glare Free Model 567 overhead projector. (Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.)

: Avokelanauhuria eli magnetofonia (mankkaa) käytettiin esimerkiksi kielten opiskelussa. Kuvassa Philips stereo recorder N 4510 avokelanauhuri. (Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.)

: Oppilaat tanssivat koulun juhlasalissa. (Kuva: Helsingin kaupunginmuseo, kuvaaja Lauri Pietarinen.)

: Oppilaat istuvat rivissä koulun juhlasalissa. (Kuva: Helsingin kaupunginmuseo, kuvaaja Lauri Pietarinen.)

: Keskikoulun kolmannen luokan todistus vuodelta 1977. (Kuva: Muistipuisto.)

Lähteet

Arkistojen portti. Kansakoulut. Haettu 28.6.2019 osoitteesta http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kansakoulut ›

Koulutus Suomessa. Haettu 28.6.2019 osoitteesta https://fi.wikipedia.org/wiki/Koulutus_Suomessa ›

Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt. Kulutus – yhdenvertaisuuden kivijalka. Haettu 28.6.2019 osoitteesta https://vslj.fi/koulutus-yhdenvertaisuuden-kivijalka/ ›

Yle. Koulun historiaa. Haettu 28.6.2019 osoitteesta https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/15/koulun-historiaa ›