Kun kuulet, pystyt myös muistamaan

Testaa tietosi aiheesta ›

Kuuleminen on yhteydessä olemista

”Ona muava nädä iäsä aiaa! Miä uuluu?” Miten sinä reagoisit, kun näkisit ystäväsi pitkästä aikaa ja hänen sanomansa kuulostaisi tuolta? Hämmentyisitkö, naurahtaisit hermostuneesti ja pohtisit kuumeisesti, mitä ihmettä hän oikein sinulle sanoi ja mitä sinun tulisi vastata. Kuvaillun kaltainen tilanne on tuttu monelle ikääntyvälle suomalaiselle, sillä yli 65-vuotiaista noin 40 prosentilla ja yli 75-vuotiaista jopa 70 prosentilla on jonkinasteinen kuulovika.

Kuulo on yksi tärkeimmistä aisteistamme. Kuulon avulla kommunikoimme ja olemme vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Lisäksi saamme kuulon avulla paljon tietoa ympäröivästä maailmasta, kuulemme varoitussignaaleja, hahmotamme tilaa ja saamme nauttia luonnon kauniista äänistä.

Miten me kuulemme?

Kuuleminen on monivaiheinen tapahtuma.

Korvan varsinaisena tehtävänä on vahvistaa ja kuljettaa kuultu ääni kuuloaivokuorelle, mistä tieto kulkeutuu edelleen työmuistiin. Työmuistin tehtävänä on löytää äänelle oikea merkitys säilömuististamme. Säilömuistiin on tallentunut kaikki elinaikana oppimamme ja kuulemamme äänet. Näin meille syntyy tieto siitä mitä me sillä hetkellä kuulemme. Tarvitsemme siis muistia ja aivojen aktiivista työskentelyä, että kuulemme ja ennen kaikkea ymmärrämme kuulemamme.

Hoitamattoman heikentyneen kuulon ja muistin yhteys

Meillä kaikilla on käytössämme tietty määrä voimavaroja, joita hyödynnämme päivittäisen tiedon vastaanottamiseen ja käsittelyyn. Jos kuulomme on heikentynyt, joudumme jokaisessa kuuntelutilanteessa keskittymään ja käyttämään voimavarojamme siihen, että kuulemme ja ymmärrämme kuulemamme. Todennäköisesti joudumme myös päättelemään ja jopa arvailemaan kuulemaamme. Pahimmillaan joudumme jatkuvasti kuormittamaan itseämme normaalia enemmän ja käyttämään voimavaramme kuunteluun. Tällöin seuraa se, ettei voimavaroja jää enää kuullun asian mieleen painamiseen ja muistamiseen. Ennen pitkään tämä kuuntelemisen vaatima ylikuormitus aiheuttaa aivoissamme kuulon ja muistin kannalta tärkeiden rakenteiden rappeutumista.

Kuulon heikentymisen myötä myös kuuloaivokuorelle kohdistuvien ääniärsykkeiden määrä vähenee. Pitkäkestoisen, vuodesta toiseen jatkuvan, ääniärsykkeiden vähenemisen on todettu aiheuttavan aivoissa muutoksia. Aivot “laiskistuvat”, mikä vaikuttaa kykyyn käsitellä ja vastaanottaa tietoa kuulon avulla. Hermojen äänisignaalia välittävät viestit eivät välity normaalisti, mikä näkyy puheen ymmärtämisessä, kommunikoinnissa sekä yleisen havaintokyvyn muutoksissa.

Ikään liittyvä kuulon alenema

Ikään liittyvä kuulonalenema eli ikäkuulo on ikääntyneiden kuulovioista yleisin. Se on yleisnimitys sisäkorvassa tai kuulohermoradoissa ilmeneville rappeutumismuutoksille. Kuulo heikentyy yleensä pikkuhiljaa vuosien kuluessa. Tilanteeseen sopeutuu, eikä kuulon heikkenemiseen välttämättä kiinnitä itse huomiota.

Ikään liittyvän kuulonaleneman myötä meiltä katoavat yleensä ensimmäisenä korkeat äänet kuten esimerkiksi heinäsirkkojen siritys sekä pikkulintujen viserrys. Myöhemmin myös puheen kuuleminen saattaa vaikeutua. Korkeat konsonantit k, t, p, s ja h katoavat kuuloalueeltamme eli emme enää erota kuulemastamme niitä. Kuulemme kyllä puheen, mutta emme välttämättä erota sanottiinko meille kahvi vai pahvi. Ennen pitkää kuuleminen voi olla meille jopa niin haastavaa ja ahdistavaa, että alamme välttelemään kuuloa ja kuuntelemista vaativia tilanteita ja eristäydymme kotiin.

Mikäli alentunutta kuuloa ei lähdetä tutkituttamaan ja tarvittaessa hoitamaan, voi heikentynyt kuulo lisätä muistisairauksien riskiä jopa 9 %.

Milloin hakeutua kuulontutkimukseen?

Kuulontutkimukseen kannattaa hakeutua, kun

• Et saa selvää keskustelukumppanisi puheesta
• Sinun on lisättävä tv:n ja radion äänenvoimakkuutta
• Et kuule puhelimen tai ovikellon ääntä
• Ryhmässä on vaikeaa kuulla
• On hankalaa asioida esimerkiksi kaupassa tai lääkärissä
• Korvasi soi tai on tukkoinen
• Joku huomauttaa tai kysyy alentuneesta kuulostasi

 Tee tästä Onko sinun vaikea kuulla? -pikatesti

Miten kuulontutkimukseen pääsee?

Jos huomaa kuulonsa heikentyneen niin, että se vaikeuttaa esimerkiksi keskustelua ja arkisia tilanteita, kannattaa ottaa yhteyttä oman terveyskeskuksen terveydenhoitajaan tai lääkäriin ja pyytää lähetettä kuuloseulaan.

Mikäli perusterveydenhuollossa tehtävässä kuuloseulassa kuulo todetaan alentuneen ja motivaatiota kuulon kuntouttamiseen eli kuulokojeen käyttöön löytyy, tehdään sieltä lähete erikoissairaanhoidon kuulokeskukseen. Erikoissairaanhoidossa kuulo tutkitaan tarkemmin, tehdään mahdollinen diagnoosi sekä arvioidaan kuulonkuntoutuksen tarve. Jos kuulokojekuntoutukseen päädytään, valitsee kuulon terveydenhuollon ammattilainen (audionomi) sopivat yksilölliset kuulokojeet käyttäjän tilanteen ja tarpeen mukaan.

Joskus kuulokojeiden sovitus ja ohjeistus toteutetaan yksityisillä palveluntarjoajilla ostopalveluna maksusitoumuksella.

Kuulon apuvälineet

Kuulokoje

Kuulokoje, kuten Korvantauskoje ja Kuuloke korvassa -kuulokoje, on tärkeä henkilökohtainen apuväline. Se helpottaa kommunikointia sekä itsenäistä asioiden hoitamista. Suomessa julkisessa terveydenhuollossa kuulokojeet ovat käyttäjälleen maksuttomia.

Kuulokojeen käyttöönoton yhteydessä tuttujen äänien palaaminen kuulokojeilla vahvistettuna voi kuulostaa aluksi oudolta, epämiellyttävältä ja liian voimakkaalta. Jopa oma äänikin voi kuulostaa vieraalta ja oudolta. Älä säikähdä, äläkä luovuta! Kun kojetta on käyttänyt jonkun aikaa, aivot alkavat taas vähitellen tottua uusiin ääniin ja kuuntelutilanne normalisoituu.

Kuulokojetta tulee huoltaa säännöllisesti. Paristo tulee vaihtaa, korvakappale puhdistaa ja väliletku vaihtaa. Nämä huoltotoimenpiteet ohjataan kojetta käyttöön luovutettaessa.

Korvantauskoje

Korvantauskoje on kevyt, pienikokoinen sekä käytössä huomaamaton. Koje asetetaan korvanlehden taakse ja kojeen vahvistama ääni johdetaan korvaan muovisen väliletkun sekä yksilöllisesti muotoillun korvakappaleen kautta.

 

Kuuloke korvassa -kuulokoje

Kuuloke korvassa -kuulokojeessa vahvistettu ääni siirtyy ohutta, huomaamatonta johtoa pitkin kuulokkeeseen, joka on asetettu sisälle korvakäytävään lähelle tärykalvoa.

 

Kommunikaattori

Kommunikaattori eli äänenvahvistin on kätevä kuulonapuväline, jos kuulo on alentunut ja kuulokojetta ei syystä tai toisesta haluta käyttää. Se soveltuu myös tilapäiseen kuunteluun esimerkiksi kahden välisissä tai ryhmäkeskustelutilanteissa, televisiota tai radiota kuunnellessa tai asiointitilanteissa. Kommunikaattorin mikrofoni kerää äänet ympäristöstä ja kuuntelu tapahtuu kuulokkeiden kautta. Säätimillä äänen voimakkuutta ja sävyä on helppo säätää omien kuuntelumieltymysten mukaiseksi. Kommunikaattori kuuluu myös kuulonkuntoutuksen lääkinnällisiin apuvälineisiin vaihtoehtona kuulokojeille.

Lopuksi

Joko muuten keksit, mitä ystäväsi sanoi sinulle tekstin alussa? Lisää puuttuvat konsonantit p, k, h ja t, niin saat sen selville.

Muistipuiston uusilla, hieman myöhemmin julkaistavilla tehtävillä pääset harjoittamaan kuulemisen eri osa-alueita hauskalla ja mielenkiintoisella tavalla. Uusia tehtäviä odotellessa voit kokeilla Muista kuulemasi sanat -harjoitusta ›

 

Huolehtimalla kuulostasi, huolehdit ennen kaikkea myös aivoistasi.

 

Artikkeli on tehty yhteistyössä Kuuloliitto ry:n Kuule ja muista -hankkeen› kanssa

 

 

Verkkopalvelussa käytetään evästeitä käyttäjäkokemuksen parantamiseen ja käyttöä koskevien tilastojen keräämiseen. Voit valita hyväksytkö evästeiden käytön. Lisätietoja evästeiden käytöstä Evästeasetukset