Vuosikymmenten saatossa muuttuva maatalous 

Suurella osalla meistä suomalaisista on kokemuksia maalaiselämästä, vaikka olisimmekin asuneet koko ikämme kaupungissa. Maatalous on muuttunut hyvin paljon vuosikymmenten saatossa. Suurimpana muutoksena 1970- luvulle mentäessä on ollut hevosvoiman korvautuminen konevoimalla ja nautojen määrän lisääntyminen. Sadassa vuodessa ovat maatilat muuttuneet muutamasta lypsävästä ja hevosvoimilla hoituvasta peltotilkusta, satojen lypsävien ja kymmenien hehtaareiden (tilakoko 2019 oli keskimäärin 49 hehtaaria) suurtiloiksi.

Maatalouden noususi 1920- ja 1930-luvuilla

Heinänteko oli yksi vuoden tärkeimmistä ja arvostetuimmista maatalouden töistä. Heinätöitä varten naiset pukeutuivat puhtaisiin, usein kokovalkoisiin asuihin ja miehet yleensä valkoiseen paitaan. Heinätyöt aloitettiin aamutuimaan niittämällä heinä viikatteilla. Niittotyö oli raskasta ja se olikin perinteisesti miesten työtä, tosin jotkin vahvat emännät saattoivat olla myös niittämässä. Naisten vastuulla oli niitetyn heinän haravointi kokoon kuivatusta varten. (Digisarka 2022)

Olitko sinä heinätöissä mukana? Jos olit, mitä työtehtävää hoidit?

Miltä juuri niitetty heinä tuoksui? Entä miltä kuivattu heinä tuntui, pistelikö se?

Suomalaisessa maataloudessa ei ole koskaan koettu vastaavaa nousukautta, kuin vuosina 1936–39, jolloin kesät olivat suotuisia. Etelä-Suomessa kasvukausi oli kolmisen viikkoa normaalia pitempi. Oulun seudullakin kesä jatkui parilla viikolla. Vehnän viljelyala kymmenkertaistui ja viljalla myös tienasi. 1930-luvulla myös karjanhoidossa oli myös nousukausi, sillä maidon tuotanto oli nousussa ja hinnat olivat kohdallaan. Myös puun hinta oli korkealla.

Muistatko hyvät ja tuottoisat vuodet? Miten nousukausi näkyi teidän perheessänne?

Professori Artturi Ilmari Virtanen (1895-1973) kehitteli tuorerehun säilöntämenetelmän laboratoriossa 1920-luvulla. Käytännön prosessi maatiloille kehitettiin Kurkijoella luovutetussa Karjalassa 1930-luvulla sikäläisissä maatalousoppilaitoksissa. AIV-menetelmä perustui tuoreen nurmirehun säilömiseen laskemalla pH-arvoa alle neljään, jolloin haitallinen bakteeritoiminta lakkasi ja rehu pysyi käyttökelpoisena ja ravintorikkaana kuukausia. (Digisarka 2019)

1920-luvun Suomessa lapsista ja nuorista joka kolmas oli talollisten ja kaksi kolmasosaa torppareiden ja maatyöväen lapsia. Siihen aikaan oli hyvin tavallista, että torppareiden tyttäret hakeutuivat piiaksi talollisille. (Haapala 2003)

Konekauppaakin tehtiin 30-luvulla. Traktoreiden vuosimyynnit olivat parhaimmillaan 1 500 konetta vuodessa. Edellisellä vuosikymmenellä tarjolla oli vielä kehnoa kalustoa, mutta 30-luvun traktori oli turvallinen ostos, sillä mikä tahansa traktorimerkki oli kelvollinen. Viimeisenä rauhankesänä Suomessa oli noin 6 000 traktoria ja hinattavia puimureitakin liki kolmekymmentä.
Marraskuussa 1939 alkoi talvisota ja tästä juontuva niukkuuden aika, joka hellitti lopullisesti vasta reilut 15 vuotta myöhemmin.

Eläinten lukumäärät 1930- luvulla: hevosia oli yli 300 00, nautaeläimiä miltei 1, 5 miljoonaa ja lampaita liki 800 000 yksilöä. (Tilastokeskus 2024)

Oletko sinä kehrännyt villasta lankaa?

1940-luku elettiin niukkuudessa

1940-lukua varjosti sota. Lisäksi vuosina 1939-1940 sääolosuhteet olivat poikkeuksellisen ankarat. Talvikuukaudet olivat hyvin kylmiä ja kevään tulo viivästyi. Toukokuussakin oli vielä lumipeitettä, mutta tuleva kesä oli normaalia lämpimämpi. Kuumuus ja kuivuus jatkuivat elokuuhun 1940 asti. Lamakauden jälkeen hyvään vauhtiin päässyt maatalouden koneellistuminen katkesi talvisotaan, eikä koneiden saanti helpottunut ennen 1950-lukua. Amerikkalaismerkkien ja englantilaisen Fordsonin tuonteihin tuli lähes kuuden vuoden yhtämittainen katkos, eikä vajetta saatu korvattua muutamalla sadalla saksalaisella traktorilla. Polttoainejakelun keskeytyminen aiheutti myös omat hankaluutensa.

Talvisodan alkaessa nuorisoksi laskettavia henkilöitä oli 350 000. Tästä joukosta nuoret miehet joutuivat sotaan. Sodan aikana, miesten ollessa rintamalla, lasten apua tarvittiin talon töihin entistä enemmän. (Haapala 2003)

Minkä ikäinen olit talvisodan syttyessä?

Miten selvisitte maatalon töistä? Millä tavoin autoit sota-aikana niissä?

Kuinka sovelsitte ruokailua pula-aikana?

1950-luvulla ahkeroivat kaikki

13.1.1950 asetettiin koko maata koskeva maatalouslaskennan laki. Lain tarkoituksena oli saada vuosittainen tilasto kaikista yli 2 hehtaarin tiloista. Tilastoissa tuli näkyä muun muassa tilojen hallintasuhteet, eläinten määrä, AIV-säiliöiden määrä, salaojitukset, lannoitteiden käyttö ja satomäärät. Lain pani toimeen tuolloinen presidentti J.K. Paasikivi.

Hevonen oli pitkään keskeinen osa maataloutta. Ennen 1950-luvun alkua traktorien määrä pysyi Suomessa vähäisenä eikä uhannut hevosen asemaa maataloudessa. Traktoreita oli Suomessa vuonna 1950 14 452 kappaletta. (Tilastokeskus 2024.)

Niillä tiloilla, joissa sokerijuurikasta viljeltiin, oli se koko perheen työtä. Kylvämisen ja kasvamisen jälkeen taimet täytyi harventaa, jotta juurikkailla olisi tilaa kehittyä mahdollisimman isoiksi. Vielä myöhemmin kesällä pelto täytyi kitkeä uudemman kerran rikkaruohoista. Tämä oli yleensä lasten ja nuorten kesäloman ajan työtä. Lokakuussa juurikkaat nostettiin yleensä käsipelillä, käyttäen apuna maahan jalalla painettavaa nostohaarukkaa. Nostetut juurikkaat lyötiin yhteen niiden puhdistamiseksi mullasta ja ne asetettiin maahan riviin naatit aina samaan suuntaan. Lapset laitettiin listimään irti naatit, joista tehtiin AIV-rehua lehmille. Juurikkaat heiteltiin omiin kasoihinsa ja peiteltiin naateilla. Myöhemmin ne kuljetettiin sokeritehtaalle. (Digisarka 2021.)

1950- luvun maaseudulla oli tyypillistä, että lapsille opetettiin samoja arvoja, joita vanhemmat itsekin suosivat. Maaseudulla vaalittavia arvoja olivat vaatimattomuus, työteliäisyys, kohteliaisuus, toisten kunnioittaminen ja sitkeys. Asenne lasten kouluttumisen tarpeesta jakoi kansaa. Toisaalta oppikouluun menoon ja koulunkäyntiin kannustettiin, mutta erityisesti työläisperheissä koulunkäyntiä enemmän arvostettiin työntekoa. (Leino & Viitanen 2003)

Olitko sinä juurikaspellolla töissä? Jos olit, minkälaisia työtehtäviä sinulla siellä oli?

Miltä sokerijuurikas maistui?

Pääsitkö traktorin kyytiin jo 1950- luvulla? Muistatko tärinän ja traktorin äänen?

Kävitkö sinä oppikoulun? Jos kävit, jännittikö oppikouluun meno?

 Maatalous koneellistui 1960-luvulla

Heinäkuussa vuonna 1966 ankara helle kuritti Suomen etelä- ja keskiosia. Pitkän lämpöaallon vaikutuksesta maito hapantui lehmien utareissa ja lypsettäessä oli tuloksena silkkaa piimää! Meijerit alensivat korvauksiaan ja maksoivat tuottajille maitolitrasta keskimäärin 45 penniä. Siitä seurasi maidontuottajille selkeä ansionmenetys. Onneksi kokkareinen maito kelpasi kuitenkin vasikoiden ravinnoksi.

Maidon pakkaamisessa tapahtui monia muutoksia 1950–1970-luvuilla. Ensin maitoa pakattiin lasipulloihin ja sitten pahvitölkkeihin. Maidon muovipussitus alkoi vuonna 1967. Muovipussit hajosivat helposti, mutta muovisista maitopusseista oli sentään iloa käsityöihmisille, kun käytetyistä maitopusseista virkattiin mm. mattoja ja kasseja. (Digisarka 2007)

Traktoreiden ja muiden maatalouskoneiden määrä kasvoi 1960-luvulla, mikä johti hevosten määrän vähenemiseen. 1960- luvulla hevosia oli 100 000 vähemmän kun 1930-luvulla ja nautoja taas puoli miljoonaa enemmän. Myös lampaiden määrä oli vähentynyt puoleen 1930-luvusta. Niitä oli Suomessa enää noin 350 000 yksilöä.
Työt joutuivat entistä tehokkaammin. Siinä, missä hevosen kanssa kynnettiin puoli hehtaaria, kynnettiin traktorilla 15–20 hehtaaria päivää kohti. (MTV 2012)

Muistatko hellekesän vuonna 1966? Aiheuttiko kuumuus teillä toimenpiteitä?

Oletko tunnustellut maitopussista tehtyä mattoa tai kassia?

Miltä hevonen tuoksui?

Minkälaista ääntä traktori ja työkoneet pitivät?

1970-luvulla maaseutu alkoi autioitua

Uusi aika heikensi ansiomahdollisuuksia maaseudulla ja se alkoi autioitua. Tämä aiheutti huolta Suomessa: ”Kuka jatkaa tilojen pitoa?”.

Kun maanviljelijöitä pyydettiin 1970 arvioimaan jatkuvuutta tiloillaan, saatiin tulokseksi, että vain reilu puolet (64 %) heistä arvioi jatkavansa viljelyä tilallaan yli viisi vuotta. 27 % vastaajista arveli jatkavansa tilan pitoa 1-5 vuotta ja 8,5 % viljelijöistä aikoi luopua tilastaan vuoden sisällä. Puolet vastaajista ei osannut sanoa, jääkö tila suvun tai lasten haltuun. Vain 31% vastaajista ilmoitti lastensa jatkavan tilan pitoa ja 18 %:lla vastaajista oli tieto, että tila ei tule jäämään suvun haltuun. (Maatalouden vuositilasto ja yleinen maatalouden otantalaskelma vuodelta 1970)

Nautojen määrä pysytteli suhteellisen samana edellisiin vuosikymmeniin verrattuna. Sitä vastoin hevosten ja lampaiden määrä väheni edelleen huomattavasti, sadoilla tuhansilla yksilöillä. Traktorit olivat tulleet korvaaman hevoset lopullisesti. (Tilastokeskus 2024.)

Vapaa-ajan merkitys lisääntyi 70-luvun Suomessa yleisen viisipäiväisen työviikon myötä kaupungeissa. Maalla eläinten hoito oli pääasiassa emäntien vastuulla. Lomituspalvelut syntyivätkin erityisesti emäntien toiveesta saada vähän vapaata sitovaan kotieläinten hoitotyön. Lomaoikeus oli lomituspalvelun alkaessa 6 päivää vuodessa. 1970-luvun lopussa lomaoikeus oli jo 14 päivää vuodessa (Mela 2024.)

1970- lukua leimasi työn perässä kaupunkeihin ja Ruotsiin muuttaminen. Ruotsiin muuttajia oli arviolta 80 000 henkilöä, pääosin nuoria aikuisia.  Kotitilalla Suomessa tuona aikana työskenteli vain noin 20 00 nuorta. Kaupungissa asuvat lapset viettivät kuitenkin usein kesiään maalla ja pääsivät näin tutustumaan maatalon töihin. (Haapala 2003)

Olitko sinä maatalon töissä 1970- luvulla? Muistatko, kuinka lisääntyvä konevoima auttoi?

Tapasitko koskaan maatalouslomittajaa? Mitä hän kertoi tilan töistä ja lehmien käyttäytymisestä?

Olitko koskaan talvisissa metsätöissä mukana 1970- luvulla? Miltä eväät maistuivat metsässä? Miltä nuotion lämpö tuntui?

Muistatko, miltä kaupunkilaisen sukulaisen tapaaminen tuntui kesäisin? Vai olitko ehkä itse sukulaisten luona maatilalla?

Lähteet

Haapala, P. (2003) Nuoriso numeroina. Teoksessa Aapola, S. & Kaarrninen M. Nuorison vuosisata- Suomalaisen nuorison historia. Suomalaisen kirjallisuuden seura. 67-86

Heinonen, V. (2003) James päällä joka säällä. Teoksessa Aapola, S. & Kaarrninen M. Nuorison vuosisata- Suomalaisen nuorison historia. Suomalaisen kirjallisuuden seura. 455-479

Digisarka. https://www.digisarka.fi/tarinatiinut/viikon-kuva-kevat-1940/

Digisarka 2019. Valumuottisarja AIV- betonipainoille. https://www.digisarka.fi/kuukauden-esineet/12-2019-valumuottisarja-aiv-betonipainoille/

Digisarka. 2009. Kuukauden esineet. https://www.digisarka.fi/kuukauden-esineet/102009-hilleshog-minor/

Digisarka 2007. Valion maitopussi. https://www.digisarka.fi/kuukauden-esineet/062007-valion-maitopussi/

Kulttuurisampo. Maitotölkit. 2024. http://www.kulttuurisampo.fi/kulsa/item.shtml?itemUri=http%3A%2F%2Fwww.cs.helsinki.fi%2Fgroup%2Fseco%2Fns%2F2004%2F03%2F18-esinekortti%23ECM_2669_31

Kettunen, L. Suomen maatalous vuonna 1980. Maatalouden taloudellisen tutkimuksen tiedonantoja nro. 74. https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/441724/mttl_tied74_1981.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Leino M. & Viitanen K. 2003. Aikuiseksi kasvaminen suomalaisessa maalaisperheessä 1940- 1950- luvuilla. Teoksessa Aapola, S. & Kaarrninen M. Nuorison vuosisata- Suomalaisen nuorison historia. Suomalaisen kirjallisuuden seura.  187-197.

Maatalousyrittäjien eläkelaitos. 2024. Lomituspalvelu Suomessa 50 vuotta. https://www.mela.fi/maatalousyrittajat/maatalouslomitus/lomituspalvelut-50-vuotta/

MTV3 uutiset. 2012. Lihasvoimasta konevoimaan- näin maaseutu on muuttunut. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/lihasvoimasta-konevoimaan-nain-maaseutu-on-muuttunut/127292#gs.a4wm87

Tilastokeskus. 2024. Maataloustiedustelu vuonna 1920. Maatalous ja karjanhoito. https://otos.stat.fi/bitstreams/b256b35a-9e2a-444d-b60b-e79fcf075c3f/download [viitattu 8.6.2024]

Tilastokeskus. 2024. Maanviljelys ja karjanhoito vuosina 1929 ja 1930

https://otos.stat.fi/server/api/core/bitstreams/9e0f1b9c-48cb-49c0-b07c-b8559f25c187/content

Tilastokeskus. 2024. Maatalous. Maanviljely, karjanhoito ja meijeriliike vuonna 1940.

https://otos.stat.fi/server/api/core/bitstreams/906b4e8a-cc9d-45aa-9f88-7f47ad2a5bd5/content

Tilastokeskus. 2024. Maatalous. Yleinen maatalouslaskenta vuonna 1950. Osa 1 yleinen osa.

https://otos.stat.fi/items/f2b1c79c-8d90-44c0-9ffd-98ca027264be

Tilastokeskus. 2024. Maatalous. Maatalouden vuositilasto ja yleisen maatalouslaskennan otantalaskelma vuonna 1960. https://otos.stat.fi/bitstreams/6ac134fb-b624-45f3-9600-37b1a72a5af5/download

Tilastokeskus. 2024. Maatalous. Maatalouden vuositilasto ja yleisen maatalouslaskennan otantalaskelma vuonna 1970.

https://otos.stat.fi/items/b40c8594-6af6-4d78-a9c9-73937c14ddf6

Tilastokeskus. 2024. Maatalous. Maatalouden vuositilasto ja yleisen maatalouslaskennan otantalaskelma vuonna 1980. https://otos.stat.fi/bitstreams/268fffd3-cad8-4bed-a09f-e22da83867f8/download

Yle. Elävä arkisto 2022. https://yle.fi/aihe/a/20-10001286

Yle. Elävä arkisto 2014. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/08/06/lehmat-lypsivat-piimaa-matakuussa-1966