Musiikkia päivittäiseen hyvinvointiin

”Mä joka päivä töitä teen, joka ainoa aamu seitsemäksi meen”  laulavat Matti ja Teppo. Kappaleen rytmi ja sanat ovat mukaansa tempaavia ja saattavat jäädä soimaan päässä niin sanottuna korvamatona päiväkin ajaksi.

1. Musiikin elementit

Musiikin elementit, joita ovat melodia, rytmi, harmonia, sointiväri, muoto ja dynamiikka, sekä niiden vaihtelut tunnistetaan. Melodia on sävellyksen ajatus. Basson kehossa tuntuva rytmi saa huomaamatta eläytymään sykkeeseen jalalla tahtia naputtaen. Musiikissa erottuvat riitasoinnut herättävät ja saavat meidät tuntemaan levottomuutta. Harmonia luo puolestaan levollisuutta ja erilaiset sointivärit edistävät empatiaa herättäviä tuntemuksia. Elokuvamusiikissa hyödynnetään paljon musiikin aikaansaamia fysiologisia reaktioita, jolloin esimerkiksi romanttiset viulut ennakoivat sankariparin kohtaamista ja viime hetkellä apuun rientävä ratsujoukko saapuu trumpettien voittoisalla soitolla.

Mitä aivoissa tapahtuu, kun kuulet musiikkia?

Katso Petri Toiviaisen animoima video musiikin kuuntelian aivotapahtumista fMRI-kuvauksesta (aivojen funktionaalinen magneettiresonanssikuvaus), kun hän kuuntelee Astor Piazzolan musiikkia. Punainen väri indikoi voimakasta aivojen aktivaatiota, sininen lepoa.

Musiikkia käsitellään laaja-alaisesti aivojen eri osissa

Aivotutkija Teppo Särkämö on kuvannut oivallisesti, miten laaja-alaisesti musiikki vaikuttaa aivoissamme aktivoiden sen kaikkia osia.

2. Mielimusiikin vaikutukset

Oman mielimusiikin vaikutukset on usein helppo huomata. Elimistö rauhoittuu ja hengitys syventyy itseä miellyttävän musiikin soidessa. Tutun kappaleen myötä vuosien takaiset tapahtumat heräävät huomaamatta eloon. Musiikin kuuntelu voi vaikuttaa kuulijan mielialaan, herättää hänessä tunteita ja saada hänet haaveilemaan. Musiikki saa myös liikkumaan.

Kysy itseltäsi, millainen musiikki virkistää sinua. Onko se laulu, soitettu sävelmä tai tanssiin liittyvä kokonaisuus? Onko sinulla oma voimalaulusi pahan päivän varalle? Usein duurivoittoinen ja reipastahtinen musiikki kohottaa mieltä ja ojentaa ryhtiä. Mollivoittoinen ja tempoltaan hitaampi musiikki koetaan sen sijaan surullisena.

Kaikenlaiselle musiikille on paikkansa. Käymme elämässämme läpi erilaisia kokemuksia ja tuntemuksia, joiden myötä myös musiikilliset tarpeemme ja toiveemme muuttuvat. Samakin musiikki voi kuulostaa erilaiselta eri elämäntilanteissa- tai vaiheissa. Pysähtymällä hetkeksi musiikin äärelle, voi kuulostella miltä tietty musiikki tuntuu juuri nyt ja mitä se viestittää omasta voinnista.

3. Uutta musiikkia aivoille

Tuttu musiikki herättää turvallisuutta ja uusi musiikki aktivoi ja synnyttää uusia mielleyhtymiä. Kiinnostavaa on esimerkiksi vertailla vanhojen hittikappaleiden uusia sovituksia alkuperäisesittäjien versioihin. Mikä muuttuu, kun artisti muuttuu? Jokaisella laululla on tarinansa, ja jokainen artisti tuo siihen oman värinsä.

Uudesta musiikista voi nauttia konserttien, radion ja television ohella internetin välityksellä.

4. Musiikkia Muistipuistossa

Laulaminen ja musiikin kuunteleminen ovat monin tavoin hyväksi aivoille.  Musiikin harrastaminen kehittää aivoalueita, jotka liittyvät muistiin, keskittymiskykyyn ja oppimiseen. Tuttu, elämänkaaren eri vaiheisiin liittyvä musiikki herättää muistoja ja tunteita.

Kokeile karaokea tai lähde musiikkimatkalle nuoruutesi sävelmiin tästä 

5. Lähteitä

Alluri V, Toiviainen P, Jääskeläinen IP, Glerean E, Sams M & Brattico E. 2012:  Large-scale brain networks emerge from dynamic processing of musical timbre, key and rhythm, NeuroImage. Haettu 10.8.2018 osoitteesta http://sciencedirect.com/science/article/pii/S1053811911013000

Burunat, I., Alluri, V., Toiviainen, P., Numminen, J., & Brattico, E. 2014. Dynamics of brain activity underlying working memory for music in a naturalistic condition.Cortex.doi:10.1016/j.cortex.2014.04.012

Huotilainen, M. & Särkämö, T. Musiikkia aivoille läpi elämän. Suomen Lääkärilehti 17/2012, 1334-1339. Haettu 10.8.2018 osoitteesta http://docplayer.fi/3573681-Musiikkia-aivoille-lapi-elaman.html

Kurki, M., Launiainen, H., Laitinen, S., Poutiainen, E., Vantanen, P., Eskelinen, A., Soikkeli, E. & Sarmas, K. 2015. Yhteinen sävel – kotona asuvan muistisairaan teknologia-avusteinen kuntoutus. Tutkimuksen loppuraportti. Miina Sillanpään Säätiön julkaisusarja B:38. Haettu 10.8.2018 osoitteesta
http://www.miinasillanpaa.fi/wp-content/uploads/2015/11/MSS_YS_DIGITAL-Final.pdf

Laitinen, L. 2017. Näkökulmia taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksista. Sitra. Haettu 10.8.2018 osoitteesta https://www.sitra.fi/artikkelit/nakokulmia-taiteen-ja-kulttuurin-terveysvaikutuksiin/

Saarikallio S. 2010. Music as emotional self-regulation throughout adulthood. Psychol Music 2010; DOI:10.1177/0305735610374894.

Sihvonen, A J., Leo, V., Särkämö, T. & Soinila, S. 2014. Musiikin vaikuttavuus aivojen kuntoutuksessa. Lääketieteen aikakausikirja Duodecim. 2014;130(18):1852-60. Haettu 10.8.2018 osoitteesta http://www.duodecimlehti.fi/lehti/2014/18/duo11845

Särkämö, t., Laitinen, S., Numminen, A., Tervaniemi, M., Kurki, M. & Rantanen, P. 2011. Muistaakseni laulan®: Musiikin käyttö muistisairaiden mielialan, elämänlaadun ja kognitiivisen toimintakyvyn tukemisessa. Miina Sillanpään Säätiön julkaisusarja A:10. Haettu 10.8.2018 osoitteesta http://www.miinasillanpaa.fi/wp-content/uploads/2015/01/Muistaakseni_laulan-tutkimusraportti.pdf

Tervaniemi, Mari 2017. Musiikki muovaa ihmisen elämänkaarta. Haettu 15.5.2018 osoitteesta www.uutistamo.fi/musiikki-muovaa-ihmisen-elamankaarta/

Oliko tästä hyötyä?