Pyykkipäivänä
– Pyykkimuistoja menneiltä vuosikymmeniltä
Pyykinpesu oli pitkään perinteinen naisten työ, joka vielä 1950-luvun alussa vei viidenneksen kodin töihin käytettävästä ajasta. Ennen pyykinpesukoneita naiset pesivät pyykkiä harvakseltaan ja pyykkihuolto kesti kaikkine vaiheineen tuntien sijaan päiviä. Niin sanottu suurpyykki, jolloin vaatteiden lisäksi pyykättiin muun muassa liinavaatteita, pyyhkeitä ja pöytäliinoja, pestiin muutaman kerran vuodessa. Koneelliseksi pyykinpesu muuttui hiljalleen 1950-luvulta lähtien pulsaattorikoneiden sekä sähköisten silitysrautojen ja mankeleiden myötä.
Pyykinpesua 1920- ja 1930-luvuilla
Pyykinpesu oli merkittävä puhtautta ylläpitävä kodintyö. Pyykkiä pestiin useamman naisen porukalla kesäisin meren, järven, joen tai puron rannalla. Veden puuttuessa ja talvella pyykille mentiin saunaan, pyykkitupaan tai pyykkikotaan.
Missä teidän pyykkinne pestiin?
Pyykkipäivä käynnistyi vesien kantamisella ja lämmittämisellä. Pesupaikalle oli edellisenä päivänä viety likainen pyykki likoamaan. Liotetut pyykit siirrettiin kuumaan veteen, jossa niitä hierottiin itsetehdyllä saippualla.
Pyykinpesu oli äänekästä puuhaa, mutta millaisia ääniä siitä kuuluikaan?
Valkopyykkiä keitettiin ja sekoitettiin puukepillä muuripadassa, minkä jälkeen se käytettiin lipeävedessä. Lipeä on varmasti jäänyt jokaisen lapsen mielen sillä, niin paljon siitä varoitettiin.
Miten sinua siitä varoiteltiin?
Pesty pyykki huuhdottiin huolellisesti rannalla tai veneellä soutaen kauempana rannasta. Talvella pyykki huuhdottiin paljain käsin avannossa.
Puhdas ja huudeltu pyykki levitettiin kesällä kuivumaan pyykkinaruille tai puusta rakennettuihin kuivaustelineisiin. Talvella pyykki kuivatettiin riihessä tai tuvassa. Kun pyykki oli kuivaa, liinavaatteet mankeloitiin ja silitettiin. Viitseliäät emännät suoristivat tyynyliinojen nauhat, jotta ne roikkuivat sievästi liinavaatekaapissa.
Millainen oli pyykkipäivän kulku kotonasi?
Mikä sinulle on jäänyt erityisesti mieleen?
Muistanet lopputuloksen eli sen tunteen, kun sai pujahtaa puhtaiden lakanoiden väliin nukkumaan. Miltä se tuntuikaan?
-
- Mattojen pesu käynnissä Kaivopuiston rannassa Helsingissä elokuussa 1934. (Kuva Museoviraston kuvakokoelma, Historian kuvakokoelma, kuvaaja Pietinen.)
-
- Rantalan emäntä pyykin pesulla Perhossa vuonna 1928. (Kuva Museovirasto, Kansantieteen kuvakokoelma, kuvaaja Samuli Paulaharju.)
-
- Sodankylän Mutenian naiset pyykillä. (Kuva Museovirasto, Kansantieteen kuvakokoelma, kuvaaja Samuli Paulaharju, 1937.)
-
- Naiset pyykillä rannassa 1900-luvun alkupuolella. Kolmijalkaiset pyykkipunkat helpottivat työskentelyä. (Kuva Museovirasto, Kansantieteen kuvakokoelma.)
-
- Martikaisen tyttäret Amalia ja Lyyti pesevät pyykkiä Valkjärvellä. Pata riippuu haahlapuihin asetetussa säädettävässä metallikoukussa eli haahlassa. (Kuva Museovirasto, Kansantieteen kuvakokoelma, kuvaaja Tyyni Vahter, 1930.)
-
- Siikaisten Laukosken talossa mankeloidaan. (Kuva Museovirasto, Kansantieteen kuvakokoelma, kuvaaja Eino Nikkilä 1930.)
-
- Nainen ripustamassa pyykkejä narulle Kurkijoen Särkijärvellä 1930-luvulla. Pyykki kiinnitettiin pyykkipojilla. (Kuva Museovirasto, Kansantieteen kuvakokoelma, kuvaaja Pekka Kyytinen.)
-
- Suutarin emäntä Eeva Hohtari kaulaa eli käsittelee puhtaita vaatteita Valkjärvellä vuonna 1930. Emäntä käyttää kaulauslautaa ja pyöreää palikkaa, jonka ympärille käsiteltävä pyykki on kääritty. (Kuva Museovirasto, Kansantieteen kuvakokoelma, kuvaaja Tyyni Vahter 1930.)
-
- Nainen prässäämässä vaatteita. Kuvan silitysraudassa on irrotettava kädensija. (Kuva Museovirasto, Historian kuvakokoelma, Korttikeskuksen kokoelma, 1930.)
Pyykinpesua 1940- ja 1950-luvuilla
1940- ja 1950-luvuilla koettiin koneellisen pyykinpesun ensi tuulet. Käytössä oli pyykinpesukoneen esiäiti Pyykki-Maija, joka oli jalaksilla seisova pyörivä puutynnyri, jonka sai pyörimään kyljessä olevaa kampea vääntäen. Vuosikymmenten taitteessa Suomeen saapuivat ensimmäiset sähkökäyttöiset pulsaattorikoneet, jotka eivät edellyttäneet vesijohtovettä. Pesuvesi lämmitettiin erikseen ja nostettiin ämpärillä koneeseen. Myös huuhteluvedet vaihdettiin käsin ja pyykki väännettiin kuivaksi koneen yläosassa olevien telojen välissä.
Telojen veivaaminen oli lapsena mukavaa, ehkä kokeilitkin sitä?
Pyykinpesukoneissa käytettiin itsetehdyn saippuan sijaan teollisesti valmistettuja pyykinpesuaineita. Pesun jälkeen puhdas pyykki silitettiin rautaisilla silitysraudoilla, jotka kuumennettiin puuhellan päällä. Raudat olivat kuumia ja niiden pohja likaantui helposti. Ongelma ratkaistiin ensin luotisilitysrautojen ja myöhemmin sähkösilitysrautojen avulla. Rautaiset silitysraudat olivat painavia.
Miten paljon teidän silitysrautanne mahtoi painaa?
Entä oletko joskus kokeillut sormella kuumaa silitysrautaa?
-
- Pesukone Hoover 0307; pulsaattoripesukone. Malli 0307 oli ensimmäinen Hooverin pulsaattorimallinen pesukone, joka oli tuotannossa vuosina 1947–1957. Hoover valmisti 325 000 tämän mallin pesukonetta ja sitä toi maahan Havulinna Oy. (Kuva Helsingin kaupunginmuseo.)
-
- Pesukone Pyykki-Maija; pyykinpesukone, Valmistaja Toras Oy, 1943–1949. (Kuva Helsingin kaupunginmuseo.)
-
- Pesujauhe; vuosinäyte 1950, 1951, 1952. Valo soveltui sekä valkovaatteiden että kirjokankaiden pesuun. (Kuva Turun museokeskus.)
-
- Pesujauhe Suno vuodelta 1957. Suno mainostaa, että se soveltuu suurpesuun sekä padassa että koneessa. (Kuva Turun museokeskus.)
-
- Saippuapaketti; Vaasan patenttisaippua. Vaasan Patentti-saippua pakkaus sisältää neljä suorakaiteenmuotoista vaaleanruskeaa saippuaa, joissa kirjoitus: Waasan patenttisaippuaa suomeksi ja toisella puolella ruotsiksi. Pakkaus on sinivihreä ja kannessa on kolme kuplaa, yhden sisällä nainen pesee kasvojaan, toisessa lasta ja kolmannessa pyykkiä.
-
- Pakkaus, Ihanne Ideal -saippuahiutaleita, joita Vaasan Saippua valmisti 1940–1950-luvuilla. Saippuahiutaleet oli tarkoitettu villan, silkin, ikkunaverhojen ja hienompien kankaiden pesuun. (Kuva Helsingin kaupunginmuseo.)
-
- Silitysrauta, Husqvarna 4, oli luotisilitysrauta. Siinä oli erikseen kuumennettava sisäosa (luoti), joka laitettiin onton silitysraudan sisälle silitettäessä. Valmistaja Husqvarna, 1920–1939. (Kuva Helsingin kaupunginmuseo.)
-
- Silitysrauta; Slev KE 33. Sähkösilitysrauta, jota Oy Slev Ab valmisti vuosina 1940–1949. (Kuva Helsingin kaupunginmuseo.)
-
- Vaatteiden silitystä vuodelta 1958. Silitysraudan lisäksi silitystä helpotti taitettava silityslauta. (Kuva Museovirasto, Historian kuvakokoelma.)
Pyykkipäivästä koneelliseen pyykinpesuun 1960- ja 1970 -luvuilla
Pyykinpesu helpottui sähkökäyttöisten koneiden myötä. Pulsaattorikone antoi tilaa uusille automaattisille edestä täytettäville pyykinpesukoneille.
Milloin teille tuli automaattinen pesukone? Minkä merkkinen se oli?
Automaattiset koneet edellyttivät uusien vähemmän vaahtoavien synteettisten pesuaineiden kehittämistä. 1970-luvulla pesuaineet puhdistivat pyykin jo alhaisissa lämpötiloissa, mikä säästi veden lämmitystä. Synteettisiä pesuaineita oli saatavilla useita merkkejä ja niitä mainostettiin lehdissä ja televisiossa.
Millaisia pesuaineita teillä käytettiin? Millaisia mainoksia tulee mieleesi?
Varsin suosittu oli mainos, jossa Anja Piipponen laulaa: ”Hintaa vertasin, valitsin uuden Tend-kilopaketin. Sain paljon puhdasta helpoimmin, kiitos Tend-kilopaketin.”
-
- Naiset katselemassa pyykinpesukonetta, mahdollisesti kotitalousoppilaitoksessa vuonna 1964. (Kuva Museovirasto, Historian kuvakokoelma, kuvaaja Teuvo Kanerva.)
-
- Näytepakkaus. Turun saippuan mainostuksessa käytetty pesu- ja puhdistusiane kotelo. Sisältää Omo-pyykinpesuainepaketin, Sunsilkin shampoopaketin, LUX:in saippuan, Comfortin huuhteluainepullon, Sunlightin astianpesuaineen, Pepsodentin hammastahna paketin ja Rexonan suihkedeodorantin. (Kuva Turun museokeskus.)
-
- Pesukone; Constructa, jonka on vuonna 1962 valmistanut Constructa-Werke GMBH, valmistaja. (Kuva Helsingin kaupunginmuseo.)
-
- Mankeli, UPO Type 007, automaattimankeli, jonka on valmistanut UPO Osakeyhtiö, vuonna 1965. Myös mankeleista tuli sähköisiä ja niissä näkyi ajan hengen mukainen väritys. (Kuva Helsingin kaupunginmuseo.)
-
- Silitysrauta, sähkösilitysrauta malli Rowenta LA-01, jota Rowenta valmisti vuosina 1970–1979. Sähkösilitysraudoista tuli kevyitä ja aiempaa matalampia ja kiilamaisempia, mikä helpotti silittämistä. (Kuva Helsingin kaupunginmuseo.)
-
- Pyykkejä kuivumassa narulla kerrostalon pihassa Helsingissä 1960-luvun alkupuolella. Täydet pyykkinarut olivat tavanomainen näky kaupunkiympäristössä. (Kuva Museovirasto, Kansantieteen kuvakokoelma, kuvaaja Pekka Kyytinen.)
-
- Fleminginkatu 12b. Nainen ripustaa pihalla pyykkiä kuivumaan. Pyykit kuivuvat sulassa leikkien lasten kanssa, vai mitähän äidit asiasta ajattelivat? (Kuva Helsingin kaupunginmuseo, kuvaaja Simo Rista.)
Lähteet
Keski-Suomen museo. Pyykkipäivän touhut. Haettu 16.6.2019 osoitteesta http://www3.jkl.fi/ksmuseo/paivaeilisessa/paja/pajat/pyyk/tee.html ›
Martat. Martan pyykkikori -näyttely. Haettu 18.6.2019 osoitteesta https://www.martat.fi/wp-content/uploads/2017/02/Martan-pyykkikori-nayttelyn-esittely-kiertava-nayttely-2013.pdf ›
Museovirasto. Pesumäntä. Kuukauden esine – maaliskuu 2017. Haettu 19.6.2019 osoitteesta https://www.kansallismuseo.fi/fi/kuukauden-esineet/2017/pesumaentae ›