Leipä miehen tiellä pitää -Ruokamuistoja menneiltä vuosikymmeniltä

Perhe ruokailemassa Saarijärvellä. (Kuva Museovirasto – Musketti. Kansantieteen kuvakokoelma, kuvaaja Matti Poutvaara) 

Suomalaiskotien ruoka ja ruokatavat elävät ajassa. Yhteiskunnalliset muutokset ovat vaikuttaneet siihen, mitä ja miten paljon syödään, mutta myös miten, milloin ja missä syödään.

Millaisia ruokamuistoja sinulla on?
Mikä oli esimerkiksi lempiruokasi lapsena?
Miltä se tuoksui ja maistui?
Millaisia ruokaperinteitä perheelläsi oli?

1920- ja 1930-luvut

Ruokaa kunnioitettiin ja hyvät ruokatavat, kuten ruuasta kiittäminen vakiintuvat. Perheet söivät yhdessä ja pöydässä käyttäydyttiin asianmukaisesti ja metelöimättä. Ruokailijat käyttivät haarukkaa, veistä, lusikkaa ja lautasta niin kaupungeissa kuin maaseudullakin. Lusikan ja puukon käyttämistä ruokailuvälineinä pidettiin jo vanhanaikaisena.

1930-luvun lama tai pula-aika, kuten sitä Suomessa kutsuttiin, koetteli erityisesti kaupunkilaisia. Vuonna 1925 syntynyt helsinkiläinen Evald muisteli, että äiti valmisti yhden talven ajan vain punajuuria eri muodoissaan, sillä muuta ei ollut kaupoista saatavilla. Pula-ajan päätyttyä kansa nauttii voista, juustosta ja lihasta.

Peruna ja leipä kuuluivat jokaisen ruokapöytään, mutta vihannekset eivät olleet vakiinnuttaneet asemaansa koko kansan keskuudessa. Keitot, laatikkoruuat, lihakastikkeet, puurot ja vellit olivat suosittuja. Perheenemännät valmistivat puuhellalla ja -uunissa muun muassa herne-, liha- ja kalakeittoa, tillilihaa, läskisoosia, lihapullia, nakkikastiketta ja kaalikääryleitä. Ensimmäiset banaanit, appelsiinit ja viinirypäleet ilmestyivät kauppoihin.

Mitä hedelmiä sai kaupasta, kun olit lapsi ja nuori?
Piditkö hedelmistä ja oliko sinulla suosikki hedelmää?
Vai söitkö mieluummin esimerkiksi voileipää?

Ruokamuistoja maalta ja kaupungista

1940-luku

1940-lukua leimasi elintarvikkeiden säännöstely. Ostokortti tarvittiin kahvin, sokerin, viljan, voin, maidon ja muiden maitotuotteiden sekä lihan ostamiseen. Perunan säännöstely alkoi kesällä 1942. Pahin elintarvikepula väistyi vähitellen 1940-luvun loppuun mennessä.

Pula-ajan ruokavalion perustan muodosti peruna, jonka kulutus kolminkertaistui. Erilaiset perunaruuat, kuten maitoperunat, perunavelli, perunapuuro ja perunakastike sekä perunoiden kanssa tarjottavat kastikkeet olivat olennainen osa ruokavaliota. Elintarvikkeille keksittiin lukuisia korvikkeita. Sikuri korvasi kahvin lisäksi makeiset, lantuista tehtiin munkkeja ja punajuurista suklaata. Keittokirjoista löytyi ohjeita myös suomalaisen teen valmistamiseen vadelman-, mintun-, puolukan- ja pihlajanlehdistä siankärsäheinän ja ruusunmarjojen kera.

Omavaraisuus oli maaseudulla tärkeää. Karja-, maito- ja viljatalouden lisäksi kasvatettiin juureksia, kuten perunaa, porkkanaa, lanttua, punajuurta ja naurista. Metsän antimia, kuten marjoja ja sieniä säilöttiin talven varalle aiempaa enemmän. Kun ruuasta oli pulaa, ei sen kanssa sopinut leikkiä. Kaikki mitä lautasella oli, piti syödä. Tyypillisiä ruokia perunaruokien lisäksi olivat kastikkeet, maksalaatikko, riistaruuat, keitot, sieniruuat ja pataruuat.
Millaisia ruokia söit lapsena ja nuorena?
Tuleeko mieleesi jokin erityinen suosikki?
Olitko reipas syömään vai istuitko lautasen äärellä pitkään muiden jälkeenkin?

Ruuan valmistusta

1950-luku

Ruokakulttuuri muuttui ja monipuolistui 1950-luvulla kaupungistumisen, naisten työssäkäynnin ja hyvinvoinnin kohoamisen myötä. Sokerin, lihan ja maitotaloustuotteiden kulutus kasvoi, mutta perunan ja leivän väheni. Jälkiruuat yleistyvät kiisselin ollessa suosikki.

Virvoitusjuomia, kuten Jaffaa ja Pommacia sai jälleen. Coca Cola rantautui Helsingin olympialaisten aikaan. Uusia mausteita, kuten curryä ilmestyi kauppoihin.
Milloin sinä joit ensimmäisen kolajuomasi?
Mitä pidit sen mausta?

Sähkön käyttöönotto ja kodinkoneet, kuten painekattila, pakastearkku, sähköliesi ja höyrymehustin muuttivat ruuanvalmistusta. Hiljalleen yleistyvän jääkaapin myötä tuoreen lihan ja kalan käyttäminen helpottui. Työssäkäyvät naiset saivat apua arjen ruokahuoltoon myös eineksistä ja säilykkeistä, kuten hernekeitosta, maksalaatikosta ja veriletuista. Tuoremehusta tuli hittituote.
Milloin sinä mahdoit juoda ensimmäisen tuoremehusi?
Mieleesi tulee varmasti sen pirteä ja ehkä vähän kirpeäkin maku?

Suosikkiruokia olivat yhä keitot, kuten herne-, kesä-, pinaatti-, liha- ja kalakeitto. Suosikkien joukosta löytyivät myös läskisoosi, tilliliha ja silakkalaatikko. Jauhelihasta valmistettiin kastiketta ja mureketta. Lenkkimakkarasta kirjoitettiin ensimmäistä kertaa ja sitä käytettiin keittoihin sekä kastikkeisiin. Pullia ja leivonnaisia leivottiin lauantaisin.

Puuroista kolajuomiin

1960-luku

Ruokakulttuuri muuttui ripeästi. Naiset kävivät enenevässä määrin töissä, mikä vaikutti arkiruokailuun. Pakasteiden ja puolivalmisteiden kysyntä kasvoi. Peruna sai tehdä tilaa makaronille ja riisille. Tottumattomien emäntien avuksi keittokirjat esittelivät monipuolisia ruokalistoja, joista alla esimerkkinä keskiviikon ruokalista Keittotaito-kirjan vuoden 1962 painoksesta.

Aamupala:

Tuoremehua, kauravelli tai grahamvelli edellisen päivän puurosta, munavoileipää, maitoa, kahvia tai teetä.

Aamiainen (nykyisin lounas):
Keitetty kala tai keitetty suolakala, perunoita, pinaattikastike. Jälkiruokana aprikoosikeitto ja korppuja.

Päivällinen:
Lanttu-sianlihapata ja suolakurkkua. Jälkiruokana maitokiisseli.

Suomalaisilla oli ensimmäistä kertaa varaa syödä liikaa. Rasvan kulutus oli huipussaan 1960-luvun alkupuolella, jolloin suomalaiset söivät rasvaa reilut 22 kiloa henkeä kohti vuodessa. Rasvan kulutukseen puututtiin terveysvalistuksella, joka toi aterioille juuresraasteet sekä vihannes- ja hedelmäsalaatit. Uudet vihannekset, kuten paprika, ilmestyivät kauppoihin.
Mitä uusia vihanneksia löytyi perheesi ruokapöydästä 1960-luvulla?

Suomalaisten suosikiksi nousi pitoruokana tutuksi tullut makaronilaatikko, johon nyt lisättiin jauhelihaa. Arkiruoka syntyi nopeasti makkarasta ja jauhelihasta. Perinteinen läskisoosi korvautui jauheliha- ja makkarakastikkeilla. Myös broilerilla herkuttelu alkoi, tosin alkuun varakkaimmissa kodeissa. Suomen ensimmäinen pizzaravintola avattiin Haminaan vappuna vuonna 1961 ja toinen Lappeenrantaan vuonna 1964.
1960-luvulla maitoa hankittiin irtomaitona omaan astiaan tai valmiiksi pakattuna ruskeissa lasipulloissa. Vuosikymmenen loppupuolella lopetettiin maidon pakkaaminen lasipulloihin ja kokeiltiin maidon myyntiä esimerkiksi pusseissa.
Millaisia kokemuksia sinulla on maitopulloista ja -pusseista?
Muistatko miltä kylmä maitopussi tuntui kädessä? Ja miten helposti pussit menivätkään rikki! Perheenäidit taisivat kiitellä, kun vuotavat pussit vaihtuivat tiiviisiin kartonkipakkauksiin.

Ruokaa arkeen ja juhlaan

1970-luku

1970-luvulla pullan korvasi aamupalalla murot, jogurtti, viilit ja tuoremehu. Muutoin arvostettiin perinteisiä makuja ja suosittuja olivat helposti valmistuvat riisi, makaroni sekä jauheliha-, maksa- ja makkararuoat. Pyhänä oli aikaa valmistaa kokonaista broileria uunissa tai keittäen. Kiireiseen arkeen ja mökkiolosuhteisiin toivat oivan avun pakaste- ja valmisruoat, kuten säilykkeissä ja pusseissa olevat keitot ja kastikkeet. Kalaruuissa käytettiin pakastekalaa ja kirjolohta, joita tarjottiin perunoiden ja valko- tai kananmunakastikkeen kera. Väriä lautaselle toivat juuresraasteet ja pakasteena saatavat sekavihannekset. Lapset löysivät uuden suosikkinsa perunamuusista ja nakeista, jota ravintolan lasten listalla vastasivat ranskalaiset perunat ja nauravat nakit.

Suomalaiset matkustelivat aiempaa enemmän ja tutustuivat sitä kautta uusiin mausteisiin ja makuihin, kuten yrtteihin, pizzaan, pastaan ja hampurilaisiin. Uusista makuelämyksistä saattoi nauttia pizzerioissa, grilleissä ja etnisissä ravintoloissa, kuten kreikkalaisissa, espanjalaisissa, kiinalaisissa ja venäläisissä ravintoloissa. 1970-luvun puolivälissä aloittanut pikaruokaketju mullisti perinteistä ulkona syömisen kulttuuria.
Milloin sinä söit ensimmäisen pizzan tai hampurilaisen?
Oliko se Suomessa vai kenties ulkomailla?
Entä kävitkö usein ravintoloissa?
Millaista ruokaa ravintoloissa oli tarjolla?

Uusista vaikutteista huolimatta perinteiset maut ja tavat tehdä ruokaa pitivät pintansa. Suomalaisissa keittiöissä ja koulujen kotitaloustunneilla opeteltiin peltipizzan valmistamista kotimaisesti muunneltuna. Lämpimät voileivät, täytetyt paprikat, appelsiiniriisi ja keikauskakku kuuluivat myös kotien ja kotitaloustuntien valikoimaan. Vuonna 1973 käynnistynyt Pohjois-Karjala -projekti toi esille terveellisen ruoan merkityksen ja vuonna 1977 esitettiin ruokakolmio ja -ympyrä.

Syödään ulkona

Lähteet

https://www.ruokatieto.fi/
Martta -lehti numero 5, 2017.