Vaatemuotia vuosikymmeniltä

Mannekiini esittelee mekkoa. Valokuvaaja: Liesimaa Ensio, 1950–1959, Kuva Elannon kokoelmasta, Helsingin kaupunginmuseo
Vaatemuoti on kokenut vuosikymmenten saatossa suuria muutoksia. Oli aika, jolloin ruskettunutta ja lihaksikasta kehoa pidettiin rahvaan merkkinä, nykyaikana ruskettunut ja lihaksikas keho kuvastaa elinvoimaa ja terveyttä ja niitä korostetaan vaatetuksella.
Varsinkin naisten vaatetus on kokenut suuria muutoksia eri vuosikymmenillä. Oli aikakausi, jolloin vyötäröä, rintoja ja lantiota korostettiin vaatetuksella. Toisella aikakaudella taas vaatteiden leikkauksilla korostettiin hoikkuutta ja piilotettiin vartalon muotoja. Sata vuotta sitten tyylikkään naisen tavoiteltava olemus oli hauras ja hento linja, kun taas tämän päivän naisihanne on voimakas ja energinen.
Nykyisin lasten vaatetyyli eroaa aikuisten tyylistä hyvin paljon, mutta aiemmin lapset puettiin pienikokoisiin aikuisten vaatteisiin. Suorat housut olivat ”miehen merkki”. Tuolloin lapset käyttivät polvihousuja ja aikuiset miehet suoria pitkälahkeisia housuja. Kesäshortsit aikuisilla miehillä on siis suhteellisen uusi käsite. Nykyisin presidenttikin saattaa esiintyä shortseissa!
1920-luku lyhensi naisen helmat
Naisten hameissa 1920- luvulla sääret tulivat näkyviin, kun tätä ennen säärten näkymistä pidettiin säädyttömänä. Vyötärölinja jäi pois, sillä tämän vuosikymmenen mekkomalli oli suora. Tukka leikattiin polkkatukaksi. 1920- luvulla arvostettiin hyvin hoikkaa, lituskaista vartaloa, pieniä rintoja ja pientä takapuolta. Näitä ominaisuuksia korostettiin putkilomaisella, suoralla mekolla.
Miesten vaatetus pysyi klassisena liiveineen ja irtotakkeineen, mutta vaatteet muuttuivat väljemmiksi. Neuleliivi miehillä oli 1920- luvun muoti-ilmiö. Housujen lahkeissa oli upslaagit, eli lahkeet olivat käännetyt.
- Pori. Hattumuotia vuodelta 1926. Oik. edestä Aili Lind (Oramaa), vas. Kaisa Mattila, Keskirivissä vas. Etti Valli (Kuuri). Satakunnan Museo.
- Kaksi naista ja mies poseeraavat uimarannalla. Satakunnan Museo
- Kolme kesäasuista naista rannalla 1920- luvulla. Kuva: Ragnar Nyberg, Helsingin kaupunginmuseo
- Pitkät luonnonväriset pienikokoiset helmet, kierrelukko, puuvillalankaan pujotetut pienet helmet. Materiaali: luu. Helsingin kaupunginmuseo
- Korkeakorkoiset remmikengät mustaa nahkaa. Pyöristetty kapeneva kärki, päällä polvekkeinen koristenauha mustaa käärmeennahkaa, keskellä metallikolmio. Sjöblom, John, valmistaja 1920–1939. Helsingin kaupunginmuseo
- Kaukan kansakoulun äitienpäivätoimikunta. Kuva: Hannula Viljo, Museovirasto
- Naisia pyhävaatteissaan. Kuva: Museovirasto
Oletko nähnyt kuvia 1920- luvun Charleston tyylistä?
Mitä pidit siitä?
Muistatko, miltä sulkakoristeet ja helminauhat tuntuivat?
Muistatko, miltä sen ajan tukkamuoti näytti, kun hiukset leikattiin naisillakin lyhyeksi ja niska singlattiin?
Oliko sukulaisnaisilla tai sinulla lyhyttä niskatukkaa?
Oletko kokeillut omaan päähäsi 1920- luvun hattuja? Miltä päähineet tuntuivat?
1930-luvulla korostettiin naisellisuutta ja tyylikkyyttä
1930-luvulla naisten vaatemuodissa tuli takaisin vyötärölinja, rintoja korostava leikkaus ja pidemmät hameen helmat. Viskoosi oli 1930- luvun keksintö. Sen ansiosta vaatteista saatiin naisellisen laskeutuvia ja vartalon kurvikkuutta korostavia. Myös hiusmuoti muuttui polkkatukasta pidempiin hiuksiin ja kampaukset yleistyivät. Naisellisuus siis palasi takaisin muotiin, mutta toisaalta naisten pukeutumisessa yleistyi myös hiihto- ja farmarihousujen käyttö. 1930- luvun nousukausi alkoi näkyä pukeutumisessa. Kotiliedessä kirjoitettiin vuonna 1938, kävelypuvun olevan naisen tärkein asu.
Myös miehille oli tuohon aikaan omia pukeutumislehtiä, jotka korostivat herrasmiesmäistä pukeutumista eurooppalaiseen tyyliin. 1930- luvun herrasmiestyyli sai vaikutteita 1800- luvun englantilaisesta dandytyylistä, joten historiallisuus kuului tämän vuosikymmenen vallitsevaan piirteeseen. Herrasmiehen pukeutuminen tuli olla tyylikästä, tilanteeseen sopivaa, muodinmukaista ja ajatonta. Miesten pukeutuminen tuli pysyä kuitenkin kohtuuden rajoissa, sillä herrasmies ei saanut herättää pukeutumisellaan liiallista huomiota.
- Naisen avokkaat, malli Elli, Tampereen Jalkine Oy, jälleenmyyjä 1930–1939. Helsingin kaupunginmuseo
- Nainen radion äärellä. Kuva: Poutiainen Paavo Museovirasto
- Tanssit järven rannalla. Kuva: Fremlig F. E. Museovirasto.
- Helsingin kauppatorilla pääsiäisenä 1939. Kuva: Uomala Vilho. Museovirasto.
- Matti Aho perheineen talon edessä 1930- luvulla. Kuva: Peltoniemi Uuno. Museovirasto.
- Käsityökurssilla itse tehdyt vaatteet. Korjan kylän tyttöjä. Kuva: Peltoniemi, Uuno. Museovirasto
Muistatko 1930- luvun elokuvatähdet Greta Garbon ja Marlene Dietrichin? Mitä ajattelit heidän tyylistään ja vaatteistaan?
Kuinka vanhempiesi tai sukulaistesi tyyli muuttui vuosikymmenten aikana?
Millä tavoin 1930-luvun lopun nousukausi vaikutti perheenne elämään?
1940-luvulla pukeuduttiin käytännöllisesti
1940-luku oli sodan aikaa. Köyhyys, puute, huoli ja epävarmuus varjostivat tätä vuosikymmentä. Miesten ollessa rintamalla naiset osallistuivat työntekoon kodin ulkopuolella, mikä vaikutti myös pukeutumiseen. Ei ollut lainkaan tavatonta, että nainen pukeutui haalariin tehdastyössä. Vanhoja vaatteita parsittiin ja puhtautta arvostettiin. Pukeutumista leimasi käytännöllisyys, ei ulkonäkö. Sotilasvaatteet ja lottapuku olivat myös arjen työasuja. Siviileilläkin vaatteiden väritys, malli ja muoto olivat sotilaallisen ryhdikkäitä. Esimerkiksi tuolloinen naisten kävelypuku oli mukailtu miesten kävelypuvusta. Hameen helman pituuteen vaikutti se, että kankaita tuli säännöstellä. Tuohon aikaan nahkajalkineita ei valmistettu, sillä kaikki liikenevä nahka säästettiin sotilaiden saappaiden valmistukseen. Miesten pukeutumisesta vastasi hyvin pitkälti Suomen armeija.
- Naisia kulkueessa. Kuva: Museovirasto
- Nainen työssään. Kuva: Matti Pietinen, Museovirasto
- Kansanhuollon perunajono Helsingissä. Kuva: Kyytinen Pekka, Museovirasto
- Maanviljelijä perheineen Lohjan Paloniemessä. Kuva: Kyytinen, Pekka, Museovirasto
- Kemin Veitsiluodossa puutalotehtaan työntekijöitä 1940- luvulla. Kuva: Kemin historiallinen museo
- 1940-luvun vaatetusta kotioloissa. Museovirasto.
Miten sota-aika vaikutti sinun pukeutumiseesi?
Olitko itse tai oliko tuttujasi sotalapsena Ruotsissa?
Miten siellä pukeuduttiin?
Minkälaisia kenkiä sinulla oli sota-aikana?
Osasitko sinä ommella tai korjata vaatteita?
Miltä sarkakangas tuntuu?
1950-luvulla puettiin päälle Marimekkoa ja rock ´n´ rollia
Pula-ajan jälkeisellä 1950-luvulla naiset alkoivat jälleen koristautua. 1950- luvun alkupuolella lavatanssit, tango ja valssi olivat suosittu huvitus nuorille aikuisille Suomessa. Tällöin nuoret ja lapset pukeutuivat samanlaisiin vaatteisiin kuin aikuisetkin; pojilla suorat housut ja puvuntakki olivat tavanomainen näky, tytöillä taas esiliina mekon päällä kuului asuun. Marimekon tulo ja Olympialaiset Helsingissä vuonna 1952 vauhdittivat suomalaisten tietoisuutta pukeutumistavoista. Esimerkiksi arki- ja juhlapukeutuminen eriytettiin toisistaan tarkasti.
Amerikassa 1950- luvun puolivälissä rock ´n´ roll musiikki, elokuvat ja uudenlainen, radikaali elämän tapa toivat väistämättä vaikutuksia myös pukeutumiseen. Naiset alkoivat pukeutua korsetteihin ja kellohelmamekkoihin, korostaen vyötäröä. Nuoriso otti vaikutteita amerikkalaisista rokki- ja elokuvatähdistä. Marilyn Monroe, Elvis, Marlon Brando, James Dean ja Audrey Hepburn olivat aikansa kuuluisimpia muoti-ikoneja. Diorin muotitalo oli yksi vaatemuodin suosituimmista suunnannäyttäjistä. Pikkuhiljaa uudenlainen nuorisokulttuuri ja pukeutumistyyli alkoi tulla myös suomalaisten tietoisuuteen. Suomessa uusin muotivirtauksiin tutustuttiin eri medioiden kautta, niistä kuultiin radiosta ja luettiin lehdistä. Myös elokuvissa käynti oli suosittua ja erityisesti amerikkalaisista elokuvista saatiin muotivaikutteita.
Miesten muotiin vaikutti myös rock´n ´roll musiikki ja muusikoiden tyypillinen pukeutuminen. Asun lähtökohta oli normaali tumma puku. Puvun housujen lahkeita kavennettiin ja hartialinjaa korostettiin toppauksilla. Leveä solmio oli osa tyyliä ja kokonaisuuden kruunasi tälle kulttuurille nimensä antanut, litteäksi lyöty tai litistetty hattu eli ”lättähattu”. Lättähattuja ei saanut kaupasta, vaan ne piti muotoilla itse höyryttämällä.
Myöhemmin, 50-luvun lopulla farkut ja nahkatakki olivat tyypillinen rokkarin pukeutumistyyli. Tyyliin kuuluvat kengät olivat kapeakärkiset, nahkaiset ”spittarit” eli toiselta nimeltään rotantappokengät. Tyyli on säilynyt tähän päivään liki muuttumattomana.
- Nuori nainen katselee mallinukkeja. Kuva: Museovirasto
- Nainen ja mopedi. Kuva: Sylvi Nieminen, Tampereen historialliset museot.
- Mies lastenvaunujen kanssa. Kuva: Teuvo Kanerva, Museovirasto.
- Nuori mies sillankaiteella vuonna 1957. Kuva: Pohjois-Karjalan museo
- Vappumarssi Pitkänkarin sillalla 1950- luvulla Kuva: Raahen museo
- Lättähattujoukkoja linja-autoasemalla yleislakon aikaan. Kuva: Tampereen historialliset museot
Asuitko 50-luvulla maalla vai kaupungissa?
Mitä mieltä olit 50-luvun nuorisomuodista?
Miten pukeuduit 50-luvulla juhliin tai tansseihin?
Miltä lavatansseissa tuoksui?
1960-luku toi muotivillityksiä maalimalta
1960-luvulla elämäntyyli muuttui radikaalisti. Muuttoliike maalta kaupunkiin oli valtavaa. Avaruudessa käynti, modernit keksinnöt, teknologia ja muoti-ikonit Jackie Kennedy ja Twiggy toivat 60- lukuun omintakeisen leiman. Klassisen elegantti Kennedy toi naisten muotiin jakkupuvun, pillerihatun sekä avokkaat ja Twiggy taas hoikkuuden ihannoinnin. Minihame, hopea, lurex, tekokuidut, aurinkolasit ja tupeerattu tukka tai peruukki kuvaavat hyvin tuon ajan naisten asusteita ja tyyliä. Näyttävässä silmämeikissä alaripset saatettiin korostaa jopa piirtämällä.
Miesten muoti sai vaikutteita Englannista Mod- tyylistä. Tunnetuimpana tämän tyylisuunnan edustajana pidetään The Beatlesia. Pidemmät hiukset, kapealinjainen puku ja kuvataiteesta napatut ideat olivat 1960- luvulle tyypillisiä miesten muodissa. Maaseudulla asuvilla vanhemmilla ihmisillä ei ollut paloa luoda itselleen uutta tyyliä, vaan tämänkin vuosikymmenen muoti koski lähinnä nuoria ja kaupunkilaisia.
- Nummenpään emäntiä seurantalon tupaantuliaisissa. Kuva: Matti Rintala Nurmijärven museo
- Nuoria aikuisia talon kulmalla. Kuva: Teuvo Kanerva, Museovirasto
- Nuori mies ja nainen Merisatamassa. Kuva: Konstanin Grugel, Helsingin kaupunginmuseo
- Nuoret miehet istuskelemassa. Kuva: Teuvo Kanerva, Museovirasto
- Taksvärkki- keräyksen puhe 1969. Kuva: Hannu Lindroos, Museovirasto
- Muotikuva 1960- luvulta. Kuva: Pulkkinen, Kari Museovirasto
Piditkö Jackie Kennedyn tyylistä? Entä pillerihatusta?
Minkälainen vaate- ja hiustyyli sinulla oli 60-luvulla?
Miltä vaatteesi tuntuivat? Olivatko ne mukavat/epämukavat?
Hippi-, punk- ja unisex-tyylinen 1970-luku
1970-luvulle luonteenomaista oli hippi-, punk- ja unisextyyli. Yhteiskunnallinen kritiikki hallitsi vuosikymmentä. Rauhanaate, luonnonsuojelu, kasvissyönti ja ”systeeminen” vastustaminen oli 1970- luvulla tyypillistä. Armeijan vaatteisiin pukeuduttiin myös, mutta maihinnousutakeissa oli rauhanmerkkejä koristeena. Niiden idea oli, että kestäviin ja käytännöllisiin armeijan asusteisiin saataisiin rauhanomainen leima.
Myös diskotyyli kiiltävine kankaineen oli 1970- luvulla muotia. ABBA-fanit pukeutuivat esikuvilleen uskollisesti. Naispuolisella fanilla oli tyypillisesti leveät lahkeet, vartalonmyötäinen T-paita, leveä vyö, korokepohjasandaalit, keskipään jakaus ja suuret, vahvat silmälasin kehykset. Mies saattoi pukeutua varsin samalla lailla, myös käyttäen korokepohjakenkiä.
Sametti- ja farmarihousut olivat syrjäyttäneet puvunhousut arkikäytössä. Miesten ja naisten asusteet saattoivat hyvinkin olla samanlaisia, vaikka kritiikkiä tästä unisex- pukeutumisesta tuli. Sen sanottiin tasapäistävän ihmisiä liiaksi.
- Kaksi nuorta puun alla. Kuva: Anna-Riitta Miettinen, Keravan museopalvelut
- Naisten ja miesten muoti 1977. Kuva: Pulkkinen Kari, 1977, Museovirasto
- Miesten muotivaatteet 70- luku. Kuva: Pulkkinen, Kari, 1976, Museovirasto
- Lasten muotia 1970- luvulta. Kuva: Pulkkinen, Kari, Museovirasto
- Naisten vaatteet 70-luku. Kuva: Pulkkinen, Kari, 1973, Museovirasto
- Nainen poseeraa mokkavaatteissaan. Kuva: Pulkkinen Kari, Museovirasto
- Miehiä Ford Granadan vieressä. Kuva: Voitto Kivi, Hyvinkään kaupunginmuseo
- Koululaisia kirjastossa. Kuva: Nurmijärven museot
- Nuori mies ja nainen portaissa. Kuva: Uuno Peltoniemi, Museovirasto
Miten sinä pukeuduit 1970- luvulla?
Minkälaiset silmä- tai aurinkolasit sinulla oli?
Miltä samettikangas tuntui?
Miltä uudet farkut tuoksuivat?
Lähteet
Javanainen M. 2022 Pukeutumalla herrasmieheksi. 1920–1930-luvun herrasmiehinen pukeutumisihanne suomalaisissa miesten pukeutumisoppaissa ja pukeutumiseen erikoistuneissa lehdissä. Kandidaatin tutkielma. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Tampereen yliopisto.
Jänisniemi O. & Jänisniemi L. (suom.) 2013. Muoti- tyylit ja vaatteet kautta aikojen. Tammi.
Luoma T. & Luoma-Tuominen J. 2009. Muoti-ilmiöitä antiikista nykyaikaan. Wsoy.
Isotalo M. Talon tavat ja väen vaatteet. 1999. Maa- ja kotitalousnaisten keskuksen julkaisuja 172.
Sievänen, P. 2010. Seppälä- Oman elämänsä muotitalo. Muotikokemuksia vuodesta 1930. Wsoy.
Wikipedia. Lättähattu. https://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4tt%C3%A4hattu