Unohtumaton luonto
Muistin vihreä voima
Monille meistä luonto on elämän peruskallio: se vahvistaa terveyttä, tuo iloa ja auttaa mieltä joustamaan elämän haasteissa. Esimerkiksi jo pelkkä kävely metsässä voi laskea verenpainetta ja kirkastaa ajatuksia. Luonto vaikuttaakin meihin monella tapaa: myös aivoterveyteemme ja muistiimme. Se esimerkiksi aktivoi muistijälkiin vaikuttavia aistejamme. Kevään tuoksu, kesän ensimmäisen mansikan maku tai mustarastaan laulu voivat palauttaa mieleen muistoja vuosienkin takaa.
Kuuntele hetki mustarastaan laulua:
Luontokokemukset herättävät tunteita, jotka auttavat painamaan mieleen ja muistamaan. Yksi tällainen hetki voi olla vaikkapa se, kun heittää löylyä saunassa – vesi sihahtaa kiukaalle, lämpö leviää, ja ulkona avautuu rauhallinen maisema: liikkuva vesi, tuulen kevyt liike ja taivaan värit. Kehossa ja mielessä tapahtuu jotain, mikä jää elämään muistona rauhasta, sukupolvien ketjusta ja yhteydestä suomalaiseen luontoon. Siksi luontoa on tärkeä suojella ja vaalia – jotta nämä hetket, muistot ja merkitykset säilyvät myös tuleville sukupolville.
Heitä löylyä ja tunnustele mitä se sinussa herättää:
On ilmoja pidellyt
Hyvillä ihmissuhteilla on tutkitusti yhteys muistin toimintaan ja aivojen hyvinvointiin. Jos sosiaaliset suhteet eivät kuitenkaan vastaa odotuksiamme, aivot kuormittuvat, mikä voi heikentää muistia. Yksinäisellä hetkellä luonto voi olla helpompi ratkaisu kuin olemme ajatelleetkaan. Nimittäin arkinen kysymys, ”Minkähänlaista keliä se on huomiseksi luvannut?”, on suomalainen tapa sanoa: ”Olen tässä, haluan jutella”. Luonto on myös aivan konkreettinen osa sosiaalista vuorovaikutusta ja yhdessä tekemistä. Se suorastaan rohkaisee kysymään ja ihmettelemään yhdessä. Nuotion äärellä sanat alkavat monesti virrata kuin itsestään. Joku kertoo tarinan, toinen muiston, kolmas kysyy, joko olisi eväiden aika.
Toisaalta jos elämme hektistä arkea ja koemme sosiaalista ylikuormitusta, silloinkin luonto auttaa. Metsässä rauhoittuminen tai veden äärellä pohtiminen rentouttaa ja palauttaa. Silloin voi vaikkapa harjoittaa tietoista läsnäoloa luonnossa – hengitellä syvään, kuunnella ääniä, tarkkailla lintuja ja puiden liikettä. Tämä voi auttaa siirtymään pois jatkuvasta sosiaalisesta virittyneisyydestä. Eikä pidä unohtaa lemmikkejä! Tärkeiden eläinystäviemme läsnäolossa on jotakin erityistä. Luonto tukee sosiaalista tasapainoamme, mikä on muistin kannalta tärkeä asia.
Rauhaa luonnosta: Hengähdä hetki rentousharjoitusten tai videoiden ja luontokuvien äärelle ›
Maisema kuin muistikortti
Luonto voi toimia myös muistojen säilyttäjänä. Yksi tuttu polku, pellolta poimittu kivi tai syksyn tuoksu voi palauttaa mieleen kokonaisen elämänvaiheen. Luontoon liittyvä tekeminen – kuten kasvien tunnistaminen, eläinten seuraaminen ja marjastaminen – voi toimia myös aivojumppana. Lisäksi erilaiset ympäristöt aktivoivat muistia, havainnointia ja luovuutta lempeällä tavalla. Esimerkiksi kaupunkikävelyt uusilla alueilla voivat toimia muistijumppana, kun yritämme painaa mieleen reittejä, katujen nimiä tai maamerkkejä.
Luontoon liittyy tietysti myös kokemuksia, jotka eivät aina ole miellyttäviä, mutta voivat olla merkityksellisiä ja kasvattavia. Esimerkiksi eksyminen luonnossa voi olla jännittävä tai jopa pelottava kokemus, mutta samalla se voi opettaa meille paljon. Ja sitten, kun jaamme kokemuksemme muiden kanssa, huomaamme, että samalla tavalla on käynyt monelle. Kokemuksia vaihtaessa saattaa saada myös hyviä vinkkejä: vaikkapa miten retkelle voi ottaa mukaan varavirtalähteen, jotta puhelinyhteys tai karttasovellus ei eksyessä sammu.
Auringon voimaa arkeen
Luonto ei ole vain ulkona – se on ympärillämme, vaikka olisimme sisälläkin. Joskus emme edes huomaa, miten paljon luonto on läsnä: kukkaruukussa ikkunalla, maisemana taulussa tai valossa verhojen takana. Luonto tulee myös lasiin ja lautaselle, ihan jokaisena päivänä. Samalla luonnon monipuoliset antimet ovat myös muistoja, makuja ja merkityksiä. Ne rikastuttavat ruokavaliota ja tukevat terveellistä, monipuolista ja mielekästä syömistä, joka on tärkeä osa aivojen terveyttä.
Vuodenaikojen vaihtelu ja valon kulku ovat osa luonnon vuosikelloa ja arkirytmiä, joka kulkee meissäkin. Se voi tukea muistia, rauhoittaa mieltä ja auttaa löytämään paikan ajassa. Kun aurinko paistaa, mieli virkistyy ja olo kevenee. Monelle voi tulla yllätyksenä se, että auringonvalo saa aivoissa aikaan hyvän olon kemiaa ja vahvistaa jopa empatian tunteita. Kun pidämme huolta luonnosta, se pitää huolta myös meistä.
Luontovinkkejä ja -linkkejä
Muistipuistossa
Koettele tietämystäsi luontovisassa ›
Luontoyhteyttä mökkeilystä: Tutustu Mökkikansa -kuvamuisteluihin ›
Kokeile tänään ravitsevaa marja- tai hedelmäsmoothiereseptiä? ›
Tekemistä ja tietoa muualla internetissä
Luonto ja ympäristö Archives – RyhmäRenki ›
Lähteitä
Aerts R, Honnay O, Van Nieuwenhuyse A. Biodiversity and human health: mechanisms and evidence of the positive health effects of diversity in nature and green spaces. Br Med Bull 2018; 127: 5–22.
Artmann, M., Chen, X., Iojă, C., Hof, A., Onose, D., Poniży, L., Lamovšek, A. Z., & Breuste, J. (2017). The role of urban green spaces in care facilities for elderly people across European cities. Urban Forestry & Urban Greening, 27, 203-213. https://doi.org/https://doi.org/10.1016/j.ufug.2017.08.007
Häyrinen L, Pynnönen S. A Review of the Concepts and Measurements for Connection to Nature and Environmentally Responsible Behaviour—a Call for Research on Human-Forest Relationships. Current Forestry Reports. 2020/12/01 2020;6(4):323-338. doi:10.1007/s40725-020-00131-6
Jansson A, Granö S, Janhunen E, Pikkarainen A. (2022). Ikääntyneiden kuntoutuminen. Teoksessa Autti-Rämö, I., Salminen, AL., Rajavaara, M., & Melkas, S. (toim.). Kuntoutuminen. (2. uud. p. toim.) Kustannusosakeyhtiö Duodecim.
Jansson, A., Rautiainen, L., Kolster, A., Aalto, U., Partonen, T., & Pitkälä, K. (2022). RECETAS-projekti selvittää luontoelämysten vaikutuksia ympärivuorokautisessa hoidossa asuvien iäkkäiden ihmisten yksinäisyyteen. Gerontologia, 36(2), 196–203. https://doi.org/10.23989/gerontologia.115997
Jansson A., Kolster A., Aalto U., Rautiainen L., Pitkälä K., Nieminen M. (2025). Luontopolkuja terveyteen ja yksinäisyyden vähentämiseen. HUS Hyvä kierre. https://www.hus.fi/ajankohtaista/luontopolkuja-terveyteen-ja-yksinaisyyden-vahentamiseen
Korpela KM, Ylén M, Tyrväinen L, Silvennoinen H. Determinants of restorative experiences in everyday favorite places. Health & Place. 2008/12/01/ 2008;14(4):636-652. doi: https://doi.org/10.1016/j.healthplace.2007.10.008
Leavell MA, Leiferman JA, Gascon M, Braddick F, Gonzalez JC, Litt JS. Nature-Based Social Prescribing in Urban Settings to Improve Social Connectedness and Mental Well-being: a Review. Curr Environ Health Rep. Dec 2019;6(4):297-308. doi:10.1007/s40572-019-00251-7
Litt JS, Coll-Planas L, Sachs AL, Masó Aguado M, Howarth M. Current Trends and Future Directions in Urban Social Prescribing. Current Environmental Health Reports. 2023/12/01 2023;10(4):383-393. doi:10.1007/s40572-023-00419-2
Nguyen P-Y, Astell-Burt T, Rahimi-Ardabili H, Feng X. Effect of nature prescriptions on cardiometabolic and mental health, and physical activity: a systematic review. The Lancet Planetary Health. 2023/04/01/ 2023;7(4):e313-e328. doi: https://doi.org/10.1016/S2542-5196(23)00025-6
Richardson M, Passmore H-A, Lumber R, Thomas R, Hunt A. Moments, not minutes: The nature-wellbeing relationship. International Journal of Wellbeing. 2021;11(1)
Salonen, K. 2020. Kokonaisvaltainen luontokokemus hyvinvoinnin tukena. Tampereen yliopisto. Saatavilla http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1563-4
Sitra, & Kantar. (2021). Suomalaisten luontosuhteet. T. F. I. F. Sitra. https://media.sitra.fi/app/uploads/2021/12/suomalaisten_luontosuhteet_tutkimusraportti_v2.pdf
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). (2020). Vireyttä seniorivuosiin: Ikääntyneiden ruokasuositus. Valtion ravitsemusneuvottelukunta & THL. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-472-1