Aivot kaipaavat haasteita ja uuden oppimista

Testaa tietosi aiheesta

 Testaa, mitä jo tiedät oppimisesta ja aivojen muovautuvuudesta ›

 Testaa, mitä tiedät Aivojen treenaamisesta ›

1. Muovautuvat aivomme

Aivojen koko pienenee iän myötä, kun hermosolujen määrä vähenee hiljalleen ja tarpeettomaksi käyneet hermosolut ja -yhteydet karsiutuvat pois. Terveellä ihmisellä hermosolujen kato ei ole sattumanvaraista, vaan tarkoin säädeltyä hienovaraista valikoitumista. Tämän myötä aivot toimivat parhaalla mahdollisella tavalla kunkin tilanteen vaatimusten mukaisesti. Lentäjä tarvitsee työssään erilaisia tietoja ja taitoja, kuin maanviljelijä tai ammattijääkiekkoilija. Myös ammattimuusikolla ja kirurgilla on erilaiset aivot. Aivot siis muovautuvat sen mukaan, miten niitä käytetään.

Uusia hermosoluja syntyy läpi elämän. Niiden lukumäärää olennaisempia ovat kuitenkin hermosolujen välille rakentuvat uudet hermoyhteydet. Ne mahdollistavat elinikäisen oppimisen ja sopeutumisen ympäristön muutoksiin. Terve ikäihminen oppii uusia kieliä siinä missä nuorikin, mutta oppimiseen menee enemmän aikaa. On tavallista, että matemaattinen ja looginen päättelykyky paranevat iän ja kokemuksen myötä. Ikääntyessä uusia asioita opitaan ymmärtämällä asiakokonaisuuksia, jolloin uusi tieto liitetään aiemmin opittuun tietoon.

Aivot ja terveys 2/3. Kesto 3:29.
Julkaisija: Academy of Brain/Aivokunto Oy,  julkaistu 16.4.2009.

2. ”Moottoritie on kuuma”

Työmuistin tehokkuus ja kyky suunnata tarkkaavaisuus opeteltavaan asiaan ovat olennaisia oppimisen kannalta. Oppimista ja muistamista voi edistää esimerkiksi luomalla mielikuvia ja tarinoita, jotka toimivat eräänlaisina muistiankkureina tai hakuvihjeitä. Nämä vihjeet auttavat asian myöhempää mieleen palauttamista.

Aivot oppivat uusia asioita toiston avulla. Kun käsittelemme ensimmäistä kertaa tietoa aivoissamme, syntyy heikko hermoverkkoyhteys, jota voi kuvata pienenä usvaisena polkuna. Jos asia ei toistu tai emme aktiivisesti toista sitä, tämä polku haihtuu kuin usva, ja unohdamme asian. Jos puolestaan toistamme asiaa aktiivisesti riittävän usein, syntyy aivoihimme vahva hermoverkkoyhteys ikään kuin moottoritie, jonka päässä olevat asiat eivät hevillä unohdu.

Monet taidot, kuten lukeminen ja pyörällä ajaminen eivät helposti unohdu, kun ne on kerran opittu. Opimme myös helposti huonoja ja meille epäedullisia tapoja, kuten liiallisen laiskottelun, huolehtimisen ja stressaamisen. Huonoista tavoista voi kuitenkin päästä pois oppimalla. Uuden toimintatavan oppiminen edellyttää määrätietoista uusien vahvojen hermoyhteyksien (moottoritien) rakentamista, mikä vaatii toistoa ja hyvää motivaatiota.

Oppijan 10 virhettä 1/10. Kesto 2:26.
Julkaisija Loukomiehen koulu, julkaistu 12.4.2016.

3. Tunnistatko omat kykysi?

Metakognitiolla tarkoitetaan omien kykyjen ja taitojen tuntemista sekä niiden käytön tarkoituksenmukaista suunnittelua tietyn tavoitteen saavuttamiseksi. Metakognitioon liittyy myös kyky hyödyntää siirtovaikutusta, joka tarkoittaa jonkin opitun asian rakenteen siirtämistä toiseen asiayhteyteen. Se on kykyä nähdä asioiden väliset yhteydet ja käyttää tehokkaasti aiemmin opittua uuden oppimisen apuna. Esimerkiksi kun omat kykynsä tiedostava henkilö haluaa muistaa tietyn asian, hän voi miettiä: ”Minulla on hyvä mielikuvitus ja opin parhaiten näkemällä. Tämän asian muistaminen edellyttää, että käytän mielikuvia painaakseni sen mieleeni. Käytänpä tämän uuden asian muistamiseen aiemmin oppimaani toimivaa muistitekniikkaa.”

Omien taitojen tunteminen ja niiden tarkoituksenmukainen käyttö ovat hyödyllisiä kaikessa toiminnassa. Mitä paremmin tunnistamme tietomme, taitomme ja tapamme, sitä paremmin pystymme kontrolloimaan omaa toimintaamme.

4. Harjoittelu kannattaa

Tiedonkäsittelyn toiminnot eli kognitiiviset toiminnot liittyvät hahmotukseen (esim. ajan ja paikan), kielellisiin kykyihin (puheeseen, kirjoittamiseen ja lukemiseen), tahdonalaisiin liikkeisiin, oppimiseen, tarkkaavaisuuteen ja päättelyyn. Niihin kuuluu myös muistaminen, kuten tapahtumamuisti (Kuka kävi eilen kylässä?) ja asiamuisti (Mikä naapurin nimi on?). Kognitiiviset oireet tarkoittavat edellä mainittujen toimintojen ongelmia.

Tiedonkäsittelytoimintojen kuntoutuminen perustuu aivojen kykyyn muovautua ja sopeutua uuteen tilanteeseen. Aivojen muovautumiskyky säilyy läpi elämän, joten ikääntymiseen tai alkavaan muistisairauteen liittyviä muutoksia on mahdollista hidastaa aivoja aktivoimalla. Kognitiivinen harjoittelu ei kuitenkaan pysäytä hermosolujen tuhoutumista etenevissä muistisairauksissa.

Mikä motivoi? 

Kuten tiedämme, oppiminen ei ole aina helppoa. Vaikka oppiminen vaatii ponnistelua ja sitkeyttä, saavat oivallukset ja onnistumiset mielihyvähormonin (dopamiinin) erittymään. Onnistuminen motivoi edelleen, ja oppiminen kannustaa uusiin haasteisiin.

Motivoidu onnistumisista. Kesto 00:40.
Julkaisija: Loukomiehen koulu, julkaistu 23.2.2017.

4.1. Muistisairaus ja harjoittelu

Etenevissä muistisairauksissa hermoverkon rappeutuminen ja surkastuminen karsivat toimivia hermoyhteyksiä aivojen sopeutumiskykyä nopeammin. Tällöin tiedonkäsittelyn toiminnot heikkenevät. Etenevää muistisairautta sairastavien henkilöiden kohdalla puhutaankin tiedonkäsittelytoimintojen kuntoutuksen sijaan aivojen aktivoinnista, jolla pyritään hidastamaan aivotoimintojen heikentymistä. Alzheimerin taudin eri vaiheessa olevat henkilöt hyötyvät todennäköisesti erilaisista aktivointikeinoista. Esimerkiksi ääneen lukeminen, laulaminen, muistelu ja tutut mieluisat harrastukset ovat suositeltavia aktivointikeinoja sairauden edetessä.

Kun päivittäisissä toimissa ilmenee ongelmia, pyrkii ihminen mukauttamaan toimintaansa siten, että muutos haittaisi arkea mahdollisimman vähän. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi muistin heikentyessä henkilö käyttää tehokkaammin ulkoisia muistikeinoja, kuten kalenteria. Aivojen aktiivinen käyttö läpi elämän esimerkiksi opiskelemalla ja kiinnostumalla uusista asioista, tuottaa kykyjä, jotka auttavat kompensoimaan ikääntymiseen ja alkaviin muistisairauksiin liittyviä aivotoimintojen muutoksia.

Tutkimuksissa on havaittu, että aivojen aktivointi parantaa lievää ja keskivaikea Alzheimerin tautia sairastavien henkilöiden yleistä suoriutumista tiedonkäsittelytehtävissä ja päivittäisissä toimissa. Aivojen aktivointi kohentaa myös elämänlaatua ja vähentää sairauteen liittyviä käyttäytymisen muutoksia. Erityisen hyödyllistä se näyttää olevan lääkehoitoon yhdistettynä. Sairauden varhainen toteaminen onkin tärkeää, sillä oikea hoito ja kuntoutus voivat hidastaa sairauden etenemistä ja pidentää sairauden lievää vaihetta.

4.2. Lievä tiedonkäsittelyn heikentymä ja harjoittelu

Lievässä kognitiivisessa heikentymässä (mild cognitive impairment, MCI) on yksi tai useampi tiedonkäsittelyn alue heikentynyt, mutta henkilön tilanne ei täytä kokonaisuutena muistisairauden kriteerejä. Tutkimusten mukaan näillä henkilöillä on selvästi suurentunut riski muistisairauden kehittymiseen. Lupaavia tuloksia on kuitenkin saatu tiedonkäsittelytoimintojen harjoittelusta, josta on ollut hyötyä muun muassa yleiseen suoriutumiseen, päivittäiseen toimintakykyyn, tapahtuma- ja työmuistiin sekä ajattelun joustavuuteen ja hallintaan. Uusilla aivokuvantamismenetelmillä saatu tieto osoittaa, että harjoittelun vaikutukset näkyvät useiden aivoalueiden toiminnassa. Myönteisten tulosten pysyvyydestä ja siirtymisestä arkielämään tarvitaan kuitenkin vielä lisätietoa.

5. Oman toiminnan ohjaus ja sen kehittäminen

Toiminnan ohjauksen avulla ihminen muokkaa ja toteuttaa tietoista ja tavoitteellista toimintaa. Ilman sujuvaa toiminnanohjausta, jää muiden kognitiivisten taitojen, kuten muistin, päättelyn ja hahmottamisen käyttö helposti hajanaiseksi ja tehottomaksi. Tehokas toiminnanohjaus edellyttää suunnittelua, ennakointia, ajatusten joustavaa vaihtamista, impulssien hallintaa, tarkkaavuutta ja työmuistin tehokkuutta.

Liisan aivotreeneihin suuntautuva toiminta muodostuu eri vaiheista:

Tavoitteiden muodostaminen ja ennakointi:

Liisa: ”Tänään teen aivotreenejä 30 minuuttia yhtäjaksoisesti.”

 Toiminnan suunnittelu ja organisointi:

Liisa:
”Aloitan nyt aamusta, kun olen virkeä.
Etsin silmälasini, avaan tablet-tietokoneen ja tarkistan,
että siinä on virtaa tarpeeksi. Istuudun rauhassa sohvalle ja varmistan,  että minua ei seuraavan 30 minuutin aikana häiritä.  Painan Muistipuiston kuvaketta ja valitsen harjoituksen.”

 Tavoitteiden määrätietoinen toteutus:

Liisa:
”Tänään harjoittelu vaatii minulta ponnistelua,
ajatukset meinaavat karata, huomaan tekevääni virheitä ja hermostun.  Minun on hyvä pysähtyä hetkeksi ja tehdä lyhyt tietoisen hengityksen  mindfulness-harjoitus. Se auttaa minua unohtamaan tehdyt virheet ja  suuntaamaan keskittymisen uusiin harjoituksiin.”  

Toiminnan tuloksellisuuden tehokas arviointi:

Liisa:
”Tänään ei sujunut yhtä hyvin kuin eilen.
Hengitysharjoitus kuitenkin paransi suorituksiani.
Huonosti nukutulla yöllä taitaa olla vaikutuksensa. ”

Toiminnan korjaaminen ja uudelleen suuntaaminen:

Liisa:
”Varmistan, että ajatukseni toimii huomenna paremmin.
Pyrin parantamaan yöuntani;  en ota pitkiä päiväunia,
vaikka päivällä väsyttäisi. Lisäksi varaan illalla aikaa rauhoittumiseen, enkä lue Facebook-päivityksiä enää nukkumaan mennessäni”. 

Henkilön kyky arvioida omaa toimintaa, on edellytys uusien hyvien toimintamallien ja -tapojen oppimiselle. Esimerkin Liisa päättää edistää keskittymistään mindfulness-harjoituksen avulla. Liisa on oppinut tekemään huomioita omien toimintatapojensa myönteisistä ja kielteisistä vaikutuksista, joten hän tiedostaa hermoilun heikentävän suoritusta ja rauhoittumisen edistävän sitä. Liisa rauhoittaa itseään hengityksen avulla. Se on hyödyllinen taito, jota hän voi käyttää aivotreenien ohella myös muissa rauhallisuutta ja keskittymistä vaativissa arkitilanteissa.

Tilanteet voivat olla joskus yllättäviä, jolloin ne vaativat toimintasuunnitelman pikaista muutosta. Miten arvelet Liisan reagoivan, jos hän tuntisi palaneen tuoksun kesken harjoittelun?

5.1. Muistisairaus muuttaa kykyjä ohjata omaa toimintaa

Muistisairaudessa toiminnanohjauksen osa-alueet häiriintyvät herkästi, mikä ilmenee toiminnan ennakoinnin, suunnittelun ja ohjelmoinnin vaikeuksina. Toiminnan aloittamisen vaikeuden vuoksi muistisairas henkilö joutuu käyttämään entistä enemmän energiaa tarttuakseen toimeen. Arkiaskareita ei tule aloitettua, jolloin liiallinen lepäily ja päiväaikainen torkkuminen voivat kehittyä passivoivaksi tavaksi, joka sekoittaa unirytmin ja heikentää toimintakykyä. Sairauden aiheuttama aloitekyvyn puute ja sairauteen joskus liittyvä häpeän tunne voivat nostaa kynnystä lähteä kodin ulkopuolelle. Sairastuneen pysyminen toimeliaana ja lähteminen ulos edellyttävät oman motivaation lisäksi läheisten tukea ja kannustusta. Säännöllisestä vuorokausirytmistä, ruokailuajoista sekä levon ja aktiivisuuden sopivasta suhteesta on hyvä pitää kiinni. Viikko-ohjelma rytmittää elämää ja tuo mielekkyyttä arkeen.

Muistisairauteen liittyy toisinaan heikentynyt sairaudentunto. Sairastunut ei tällöin tunnista sairauden vaikutuksia omassa toiminnassaan ja selviytymisessään, eikä hän siten koe tarvetta muuttaa toimintaansa. Tämä hankaloittaa uusien ratkaisujen ja toimintatapojen käyttöönottoa. Sairastunut voi esimerkiksi kokea, että turvallisuutta lisäävä turvaranneke tai muistikeinojen käytön opettelu ovat turhia, vaikka ne edistäisivätkin arkiselviytymistä. Itsenäistä toimintaa tukevia ratkaisuja kannattaa siten miettiä ja kokeilla yhdessä.

5.2. Kohti toimivaa arkea

Päivittäistä elämää hyödyttävät parhaiten sellaiset ratkaisut, jotka on itse oivaltanut ja todennut käytännössä toimivaksi. Videolla esiintyvä työikäisenä sairastunut 54-vuotias Petri on tästä hyvä esimerkki.

Petri huolehtii kodin rutiineista itse kehittämänsä muistitaulun avulla. Kesto 1:45.
Julkaisija: Muistiliitto ry, julkaistu 18.9.2017.

6. Treenaa aivojasi Muistipuistossa

Tehokkaan harjoittelun tunnusmerkit ovat:

1. Harjoittelu on toistuvaa ja toteutuu mielellään 3–5 kertaa viikossa.
2. Harjoittelu edellyttää tehokasta tiedonkäsittelyä ja se on sopivan haastavaa.
3. Harjoitukset suuntautuvat ennalta määriteltyihin tiedonkäsittelyn toimintoihin.
4. Harjoittelun tausta-ajatuksena on tehtävässä harjoitetuttujen taitojen siirtyminen arkeen.

Treenejä aivoille -osiossa voi harjoitella muistia, tarkkaavaisuutta, päättely- ja hahmotuskykyä. Valitsemalla eri värejä voi varmistaa, että harjoittelu on monipuolista.

Aika, jonka pystyy keskittymään tehokkaasti, on hyvin yksilöllistä. Nyrkkisääntö on, ettei yhdellä kertaa kannata harjoitella pidempään kuin 45 minuuttia. Virheiden lisääntyminen ja ajatusten harhaileminen ovat merkkejä tauon tarpeesta. Aivot kirkastuvat, kun valitsee välillä liikuntatehtävän tai lyhyen tietoisuus- tai rentousharjoituksen.

Harjoitusten tasovalintojen avulla harjoittelussa pääsee helposti alkuun, kokee onnistumisia ja löytää tarvittaessa lisähaasteita.

Virtuaalinen valmentaja Aatos tarjoaa vinkkejä harjoittelun lomassa.

Tässä muutamia ohjeita valmentajalta, ennen harjoittelun aloittamista:

Muistathan aina ennen harjoittelua varmistaa, että olet…

• huolehtinut perusasioista; nukkunut tarpeeksi, syönyt ja juonut riittävästi.
• hiljentänyt tilan ja varmistanut, että sinua ei häiritä kesken harjoittelun.
• valmis hieman ponnistelemaan saavuttaaksesi päivän tavoitteesi.
• avoin uuden oppimiselle ja haasteille.

”Sitten vaan uusia hermoyhteyksiä ja mielihyvähormoneja kalastamaan!”

Siirry treenejä aivoille -harjoituksiin ›

Lisäksi sinua saattaa kiinnostaa

Muisti ›
Päättely ›
Tarkkaavaisuus ›
Hahmotus ›

7. Lähteitä

Arifullen-Hämäläinen, U., Koskinen, S., Launiainen, H. (toim.), Nevalainen, T., Pietilä, P., Poutiainen, E., Rosenvall, A. & Sarajuuri, J. 2016. Eteenpäin elävä mieli – Muistiluuri-kehittämishankkeen loppuraportti. Miina Sillanpään Säätiön julkaisusarja B:42. Haettu osoittesta 10.8.2018 http://www.miinasillanpaa.fi/wp-content/uploads/2016/12/MSS_ML_DIGITAL.pdf ›

Arifullen-Hämäläinen, U. 2011. Muista Pääasia® – ohjaajan opas. Miina Sillanpään Säätiön julkaisuja B:33. Haettu 10.8.2018 osoitteesta http://www.miinasillanpaa.fi/wp-content/uploads/2015/02/Muista-Paaasia-Ohjaajan-opas-sis-diat-ja-liitteet.pdf ›

Huttu, T. & Wasenius, R. 2017. Personal Brainer. Helsinki: WSOY