Tarkkaavaisuus
1. Mitä tarkkaavaisuus on ja mihin sitä tarvitaan?
Tarkkaavaisuus tarkoittaa ajatusten kohdistamista johonkin asiaan tai tekemiseen. Ihminen suuntaa tarkkaavaisuutensa käsillä olevaan asiaan jättäen samalla huomioimatta toissijaiset tekijät. Tarvittaessa kykenemme jakamaan huomiomme usean asian kesken sekä siirtämään ajatuksemme asiasta toiseen. Kykenemme esimerkiksi ajamaan autoa keskustellen vieressä istuvan matkustajan kanssa huomioiden samalla muun liikenteen.
Tietyt usein toistuvat toiminnot ovat luonteeltaan automaattisia, jolloin niihin voi vaivatta yhdistää muita toimintoja. Esimerkiksi kävellessä on helppo katsella maisemia tai puhua puhelimessa. Sen sijaan lehden lukeminen ja radion keskusteluohjelman kuunteleminen samaan aikaan on lähes mahdotonta siten, ettei toinen toiminta häiriinny.
Ajatusten kohdistaminen on oman turvallisuuden kannalta erityisen tärkeää liikenteessä, lääkehoidossa ja lääkärin ohjeiden noudattamisessa sekä sähköisten laitteiden käytössä. Myös televisio- ja radio-ohjelmien juonen seuraaminen ja uusien taitojen oppiminen edellyttävät tarkkaavaisuutta.
Tarkkaavaisuus on tarpeen, kun meidän pitää painaa mieleen tietty asia ja muistaa se myöhemmin. Oletetaan tilanne, jossa ystäväsi kertoo sinulle puhelimessa tärkeän asian. Samaan aikaan läheisesi kysyy sinulta jotain. Ajatukset kiinnittyvät läheisen kysymykseen, etkä keskity ystävän puheeseen. Ystävä palaa asiaansa myöhemmin, mutta sinä et muista kuullesi siitä aiemmin. Kyse ei ole huonosta muistista, vaan tarkkaavaisuuden kohdistamisesta. Voimme muistaa vain sen seikan, johon huomiomme on suunnattu.
2. Monet tekijät vaikuttavat tarkkaavaisuuteen
Monet tekijät, kuten motivaatio, mieliala, vireys ja ravitsemustila, vaikuttavat ihmisen kykyyn keskittyä ja pysyä tarkkaavaisena. Esimerkiksi univaje heikentää keskittymistä ja reaktiokykyä. Tutkimusten mukaan 24 tunnin valvominen vastaa noin yhden promillen humalatilaa.
Aivotoiminta on sähköistä ja kemiallista toimintaa, mikä edellyttää vettä ja energiaa. Aivojen sähköiselle toiminnalle nestetasapainon säilyminen on tärkeää. Kemiallista toimintaa puolestaan edistää se, että aivot voivat hyödyntää tasaisesti glukoosin ohella myös muita tärkeitä ravintoaineita.
On luonnollista, että ihmisen on vaikea keskittyä runsaasti ärsykkeitä sisältävässä tilanteessa. Monen asian samanaikainen tekeminen (multitasking) on nykyään varsin yleistä etenkin työelämässä. Jatkuvat sähköposti-ilmoitukset, puhelut, sosiaalisen median seuraaminen ja muut keskeytykset heikentävät toiminnan tehokkuutta. Ne herpaannuttavat keskittymistä, lisäävät virheitä, hidastavat toimintaa, kuormittavat työmuistia ja aiheuttavat kiireen tuntua. Onko sinulla ollut tilanteita, joissa tulet huoneeseen hakemaan jotain ja toteat: ” Mitähän tulinkaan tänne tekemään?”
Aivot tarttuvat herkästi virikkeisiin ja nopeaa mielihyvää tuottaviin asioihin. Tämän myötä huomiomme siirtyy helposti pois käsillä olevasta asiasta tai tehtävästä, vaikka aikomuksemme ovat hyvät ja haluamme saada tehtävän valmiiksi.
Aivojen muovautuvuus vaikuttaa siihen, että jokainen toistuva kokemus vakiinnuttaa ja vahvistaa myös epäedullisia tapojamme. Ensimmäinen askel kohti muutosta onkin tilanteen tunnistaminen, jonka pohjalta voimme tietoisesti ohjata huomiomme keskeytyksen jälkeen takaisin asiaan tai tehtävään. Tietoinen harjoittelu edistää siten tahdonalaista toimintaa ja vahvistaa keskittymistä.
3. Miten tarkkavaisuutta voi edistää Muistipuistossa?
Tehokkaan ajattelun ja oppimisen kannalta on hyödyllistä suunnata tarkkaavaisuus yhteen asiaan kerrallaan. Työskentely tehostuu, kun keskittymistä vaativat toiminnat tehdään mahdollisimman häiriöttömässä tilassa. Ihmisten kyky keskittyä pitkäjänteisesti on hyvin yksilöllistä. Tällöin on tärkeää tiedostaa, kuinka pitkään jaksaa itse keskittyä ja olla tarkkaavainen. Useimmille jo 45 minuutin yhtäjaksoinen työskentely on liian pitkä. Uuden oppiminen ja tehokas työskentely edellyttävätkin toiminnan tauottamista.
Tarkkaavaisuuden harjoituksiin ›
Erilaiset tietoisuustaito- ja rentoutumisharjoitukset ovat hyödyllisiä tarkkaavaisuuden suuntaamisen ja ylläpitämisenkannalta. Erityisen käyttökelpoisia ne ovat silloin, kun ajatukset poukkoilevat asiasta toiseen tai juuttuvat negatiivisen ja stressaavaan kehään. Harjoitusten avulla voi saavuttaa rauhallisemman mielen sekä paremman keskittymiskyvyn ja stressihallinnan. Myönteinen muutos ja edullisten tapojen, kuten tietoisuuden ja rentoutumisen oppiminen ovat mahdollisia.
Tiedostavan läsnäolon harjoituksiin ›
Sinua saattaa kiinnostaa myös
Tiedostava mieli ›
Aivot ja harjoittelu ›
Muisti ›
Päättely ›
Hahmotus ›
Kirjallisuutta
Huotilainen, M., Moisala. M., Keskittymiskyvyn elvytysopas. Tuumakustannus.fi, Jyväskylä 2018