Muistin toiminta ja muistamisen taito

1. Mitä on muistaminen ja mihin sitä tarvitaan?

Muistamme parhaiten ne asiat, jotka kiinnostavat meitä eniten. Yksi muistaa puutarhanhoitoon liittyviä asioita ja toinen taas urheilutuloksia. Voimakkaita tunteita, kuten iloa, pelkoa, häpeää ja mielihyvää, sisältävät tapahtumat tallentuvat muistiimme helposti. Sen sijaan toisten asioiden, kuten nimien muistamiseen tarvitaan aktiivista mieleen painamista. Kun jokin asia painuu mieleemme, syntyy uusia hermoverkkojen välisiä yhteyksiä ja aiemmat hermoverkot vahvistuvat.

Muistaminen tarkoittaa kykyä tallentaa ja palauttaa mieleen asioita, tietoja ja kokemuksia. Muistin avulla hahmotamme mennyttä, nykyhetkeä ja tulevaa. Rakennamme kuvaa itsestämme ja ympäröivästä maailmasta muistiin kertyvien elämänkokemusten avulla. Toimivan muistin avulla opimme uutta läpi elämän.

1.1. Muistin rakenne

Muistin rakenne luokitellaan yleisesti sen ajallisen keston mukaan:

Aistimuisti toimii ilman tietoista ajattelua. Aistien, kuten näön, kuulon, tunnon ja hajun, kautta meille välittyy paljon tietoa ympäristöstä. Aistimuistin vastaanottokyky on laaja. Asiat pysyvät siellä korkeintaan muutamia sekunteja, ja suurin osa saapuvasta tiedosta poistuu välittömästi. Esimerkiksi, kun kävellemme tai ajamme autoa, huomioimme ympäristöä jatkuvasti aistien avulla. Saavuttuamme perille, emme kuitenkaan muista tarkoin, mitä kaikkea reitin varrella oli. Jos aistien kautta välittynyt tieto kiinnittää tarpeeksi huomiotamme, siirtyy se tarkkaavaisuuden ohjaamana käsiteltäväksi työmuistiin.

Työmuistissa eli lyhytkestoisessa muistissa tieto säilyy vain joitain sekunteja. Kykenemme muistamaan hetken esimerkiksi puhelinnumeron, jonka kuulimme tai katsoimme. Työmuisti on kuitenkin hyvin häiriöherkkä. Puhelinnumero unohtuu helposti, kun ovikello soi. Työmuistin vastaanottokyky on myös hyvin rajallinen. Tavallisesti siellä pysyy kerrallaan 5–7 erillistä asiaa, ja vaikeampia asioita vain 3–5. Jos haluamme muistaa jonkin asian pidempään, on sen siirryttävä säilömuistiin.

Säilömuisti eli pitkäkestoinen muisti on periaatteessa rajaton varasto. Asia siirtyy säilömuistiin, kun sitä käsitellään ajatuksissa joko tietoisesti tai tiedostamatta. Säilömuistiin tallentuu elämän varrella kertyneitä tietoa, taitoja, tapahtumia ja kokemuksia. Sinne varastoituu myös asiat, jotka tulee muistaa myöhemmin, kuten sovittu lääkärin tapaaminen.

Muistaminen. Kesto 0:58.
Julkaisija: Loukomiehen koulu, julkaistu 23.2.2017.

1.2. Muistin toiminta

Mieleen painaminen

Pyrimme aktiivisesti tallentamaan muistiin sellaiset asiat, jotka haluamme palauttaa mieleen myöhemmin. Muistamme paremmin kokonaisuuksiin liittyviä asioita. Sen sijaan yksittäisiä irrallisia asioita, kuten numeroita ja nimiä, on vaikea muistaa.Erilaiset muistitekniikat auttavat mieleen painamista ja muistettavan asian mieleen palauttamista.

Muistissa säilyminen

Mieleen painamisen tehokuutteen vaikuttavat mm. motivaatio, vireys- ja tunnetila sekä käytettävien muistikeinojen tehokkuus. Muistijälki vahvistuu toistojen myötä. Siksi esimerkiksi oman työn syväopitut taidot on helppo muistaa. Uusi tieto tallentuu paremmin, jos voimme liittää sen aiemmin opittuun. Myös erilaiset muistitekniikat edistävät tietoista mieleen painamista.

Mieleen palauttaminen

Mieleen palauttaminen tapahtuu usein erilaisten vihjeiden ja tunnistamisen avulla. Esimerkiksi tutut tuoksut ja paikat sekä mieleen painamisessa käytetty muistitekniikka toimivat muistivihjeinä ja auttavat muistamista.

2. Unohtaminen on luonnollista

Kaikkea ei ole tarkoituksenmukaista muistaa. On luonnollista unohtaa asiat, jotka eivät toistu. Muistaminen hankaloituu, jos on esimerkiksi väsynyt, keskittymätön tai kuormittunut. Mikäli vaikeudet kuitenkin toistuvat ja huolestuttavat, on niiden syy selvitettävä. Muistisairauksien varhainen tunnistaminen on tärkeää, sillä silloin myös hoito ja kuntoutus voidaan käynnistää oikea-aikaisesti.

3. Ikääntyneen muisti

Ikä ei vie muistia eikä kadota opittuja tietoja. Iäkkään henkilön aivot painavat hiukan nuoren aikuisen aivoja vähemmän, mikä johtuu hermosolujen häviämisestä. Uuden oppiminen muovaa aivoja kuitenkin läpi elämän. Aivotyö lisää hermosolujen välisiä yhteyksiä ja edistää niiden verkottumista. Aivoja tuleekin aktivoida iästä ja muuttuvista elämäntilanteista riippumatta.

Iän vaikutus muistiin näkyy erityisesti tilanteissa, jotka vaativat nopeaa reagointia ja mieleen painamista. Ikääntyessä uusien asioiden opettelu edellyttää usein hieman enemmän keskittymistä ja kertaamista kuin nuorena. Ikääntymisen vaikutukset muistiin ovat hyvin yksilöllisiä. Joillain muutokset näkyvät jo ennen vanhuusikää, kun taas toisilla muutoksia ei juuri havaita koko elämän aikana.

4. Muistisairauden vaikutus muistiin

Muistamista tarvitaan lähes kaikkeen. Siksi esimerkiksi muistisairauden myötä heikentynyt muisti, hankaloittaa huomattavasti arjen sujumista. Sairauden alkuvaiheessa vaikutukset näkyvät lähimuistissa. Tällöin on vaikea palauttaa mieleen mitä puhelimessa juuri puhuttiin tai kuka kävi eilen kylässä. Sairauden edetessä myös vanhempien asioiden, kuten läheisten syntymäpäivien, muistaminen vaikeutuu. Erilaiset ulkoiset muistikeinot ja -apuvälineet, kuten kalenterit, muistilaput ja lääkedosetti helpottavat arkea. 

5. Muistamista edistävät muistitekniikat

Muistiin painamista ja mieleen palauttamista voi tehostaa opettelemalla ja käyttämällä sekä ulkoisia että sisäisiä muistitekniikoita.

5.1. Ulkoiset muistitekniikat

Tavanomainen ulkoinen muistitekniikka on kalenteriin ja muistilapulle kirjoittaminen. Myös tekniset apuvälineet, esimerkiksi munakello, lääkemuistuttaja ja puhelimen muistutustoiminto, auttavat muistamista. Ne helpottavat tulevaisuudessa tapahtuvien tärkeiden asioiden, kuten lääkäriajan, muistamista. Meidän on myös helpompi muistaa asiat, kun pidämme ympäristömme järjestyksessä, jolloin avain ja tärkeät paperit löytyvät omilta paikoiltaan.

Päiväkirjat ja valokuvat auttavat menneiden tapahtumien muistamista. Myös tutut tuoksut, maut, musiikki ja paikat palauttavat mieleen menneitä muistoja.

5.2. Sisäiset muistitekniikat

Muistamista voi edistää opettelemalla muistia tukevia sisäisiä muistitekniikoita. Näiden harjoittelua pidetään usein työläänä, mutta kun tekniikan on kerran omaksunut, sen käyttö parantaa mahdollisuuksia muistaa asioita aiempaa paremmin. Uusien muistitekniikoiden opettelu ja käyttö ovat myös mitä parhainta aivotyötä.

Seuraavassa esitellään muistamisen perustekniikoita. Muistaminen edellyttää aina valitusta tekniikasta riippumatta keskittymistä, tarkkaavaisuuden suuntaamista ja muistettavien asioiden aktiivista havainnointia.

Oletetaan, että sinulle näytetään kuva, ja kerrotaan, että sinun tulee myöhemmin muistaa sen yksityiskohtia. Pyrit varmasti havainnoimaan kuvaa tarkasti, jotta muistat sen yksityiskohdat myöhemmin. Tarkka havainnointi onkin tärkeää. Huomion kiinnittäminen kuvassa olevien asioiden sijaintiin ja yksittäisten asioiden määriin auttavat niiden mieleen palauttamista. Kuvan yksityiskohtia on mahdollista myös elävöittää omissa ajatuksissa. Yksityiskohtiin voi lisätä esimerkiksi liikettä, väriä, ääniä ja tuoksuja.

Assosioinnissa puolestaan yhdistetään vähintään kaksi asiaa toisiinsa, jolloin ensimmäinen asia tuo helposti mieleen toisen. Esimerkiksi puu voidaan yhdistää taloon, jolloin saadaan puutalo. Samoin peukalon kytkeminen Liisaan tuottaa Peukalo-Liisan.

Ryhmittelyllä tai luokittelulla tarkoitetaan sitä, että muistettavat asiat järjestetään mielessä ryhmiksi. Esimerkiksi kauppalistan muistamista helpottaa, kun ajattelee, että ostettavia asioita on yhteensä kahdeksan, joista neljä hedelmä- ja vihannesosastolta, kolme maitohyllystä ja yksi leipäosastolta.

6. Harjoittele Muistipuistossa

Paikka- ja reittimenetelmässä muistettava asia kytketään tuttuun paikkaan ja sinne sijoitettuun reittiin. Kaikki muistikilpailuissa menestyneet huippumuistajat käyttävät tätä menetelmää sen jossain muodossa.

Opettele matkareittimenetelmä

Matkareittimenetelmä on kenties käytetyin kaikista muistitekniikoista. Siinä hyödynnetään itselle tuttua reittiä, jonka varrelle nimetään järjestyksessä tietyt pysähdyspaikat. Tekniikan tehokkuus perustuu siihen, että reitin pysähdyspaikat toimivat ikään kuin muistivarastona, joihin voi myöhemmin tallentaa erilaista tietoa. Paikka voi olla esimerkiksi lapsuudenkoti ja pysähdyspaikat järjestyksessä eteinen (1.), keittiön ovi (2.), keittiön pöytä (3.) jne. aina kahdeksanteen pysähdyspaikkaan. Olennaista on, että pysähdyspaikat ovat itselle helposti muistettavassa loogisessa järjestyksessä. Menetelmä on erityisen käyttökelpoinen, kun asiat on muistettava tietyssä järjestyksessä, kuten juhlapuheessa.

Menetelmä on hyödyllinen myös silloin, kun muistettavia asioita on enemmän kuin kahdeksan. Silloin reitin kuhunkin paikkaan liitetään kaksi asiaa tai reitistä tehdään pidempi. Menetelmä on luonteva, sillä jokaisella on mielessään jo valmiiksi kymmeniä erilaisia matkareittejä, jotka otetaan tässä aktiiviseen käyttöön.

Matkareittimenetelmän toimivuutta voi kokeilla Muistipuistossa, esimerkiksi Muista näkemäsi esineet -harjoituksessa 

Sinua saattaa kiinnostaa myös:

Aivot ja harjoittelu ›
Tarkkaavaisuus 
Päättely ›
Hahmotus ›

7. Lähteitä

Arifullen-Hämäläinen, U. 2011. Muista Pääasia® – ohjaajan opas. Miina Sillanpään Säätiön julkaisuja B:33. Haettu 10.8.2018 osoitteesta http://www.miinasillanpaa.fi/wp-content/uploads/2015/02/Muista-Paaasia-Ohjaajan-opas-sis-diat-ja-liitteet.pdf

Powell, T. 2016. Aivotyökirja. Opas ja harjoituksia aivovaurion saaneille, läheiselle sekä ammattilaisille. Soveltaen suomentanut Kristiina Relander-Syrjänen. Hogrefe psykologinen Kustannus.

Saarenheimo M. 2017. Vanhenemisen taito. Tampere: Vastapaino.

Oliko tästä hyötyä?