Muistelu osana hyvää elämää

Muistelu on luonnollinen osa kaikenikäisten ihmisten arkea. Muistot ovat aivojen säilömuistiin tallentuneita tietoja ja kokemuksia. Säilömuisti on periaatteessa rajaton varasto, jossa tallentunut tieto säilyy koko eliniän ajan. Nykyhetkessä jokin tapahtuma, esine, tuoksu tai musiikkikappale voi nostaa mieleen muistoja menneiltä ajoilta. Pullan tuoksu voi muistuttaa lapsuuden leipomispäivästä ja valokuva puutarhasta voi tuoda mieleen kotipuutarhan kukat ja äidin.

Osa muistoista on meille erityisen merkityksellisiä ja tunnepitoisia ydinmuistoja, jotka kytkeytyvät identiteettiimme ja elämäntarinaamme.   

Muistot ovat henkilökohtaisia kokemuksia, mutta ne voivat samalla heijastaa kokonaisen sukupolven yhteisiä sukupolvikokemuksia. Moni ikääntynyt muistaa miten jääkaappi, pesukone, televisio ja puhelin muuttivat arkea. Muistot ovat myös alati muuttuvia ja rakentuvia, kun muistoihin yhdistyy uutta tietoa ja kokemuksia.

Lähimuistin heiketessä muistisairauden myötä, säilyvät vanhat asiat, henkilöt ja tapahtumat muistissa uusia paremmin. Muistelu on oivallinen tapa tukea muistisairaan ihmisen vuorovaikutusta ja identiteettiä. Se on myös puheen ylläpitämistä sekä kuulluksi ja ymmärretyksi tulemista.

Pitkäkestoinen muisti on muistojen koti

Muistellessa käytetään aivoihin aiemmin tallennettua tietoa, joka sijaitsee pitkäkestoisessa muistissa eli säilömuistissa. Säilömuisti jakaantuu tosiasioita ja tietoja sisällään pitävään tietomuistiin eli semanttiseen muistiin sekä elämyksiä, kokemuksia ja tarinoita sisältävään tapahtuma- eli episodimuistiin. Tapahtumamuistiin tallentuvat kaikki ne muistot, jotka liittyvät tunteisiin ja henkilökohtaiseen elämänhistoriaan. Säilömuistiin tallentuu rajaton määrä tietoa ja kokemuksia, jotka voidaan muistaa koko eliniän ajan.

Ydinmuistot ja elämän merkitykselliset kokemukset

Ydinmuistoilla tarkoitetaan merkityksellisiä ja tunnepitoisia muistoja, jotka liittyvät ihmisen identiteettiin ja elämäntarinaan. Ne kertovat siitä, mikä elämässä on ollut tärkeää ja millaiseksi ihminen on kasvanut. Ydinmuistot kytkeytyvät usein arvoihin, ihmissuhteisiin sekä käsitykseen itsestä ja maailmasta. Ne voivat liittyä esimerkiksi lapsuuden, nuoruuden ja varhaisaikuisuuden merkittäviin tapahtumiin, kuten ensirakastumiseen, lapsen syntymään tai muihin vahvoihin ilon, surun, onnistumisen tai menetyksen kokemuksiin.

Kaikki ydinmuistot eivät ole myönteisiä, mutta ne voivat silti olla tärkeitä elämän merkitysten ja selviytymisen ymmärtämisessä. Menneitä kokemuksia voidaan usein tarkastella ajallisen etäisyyden päästä uusista näkökulmista ja pohtia, mitkä voimavarat ovat auttaneet vaikeiden elämänvaiheiden yli.

Muistelun merkitys

Muistelu tuo sisältöä elämään ja auttaa hahmottamaan oman elämän merkitystä. Sen avulla luomme yhteyden menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välille. Muistelu vahvistaa mielikuvia eletystä elämästä sekä elämään kuuluvista ihmisistä. Omien tärkeiden tarinoiden kertaaminen tuo mielihyvää ja vahvistaa kokemusta oman elämän arvokkuudesta.

Yhdessä muistelu voi tuottaa paljon iloa ja vahvistaa yhteyttä ihmisten välillä. Jakamalla omia muistojamme tutustumme toistemme elämän kulkuun ja siihen liittyviin merkittäviin tapahtumiin. Muistelu vahvistaa sosiaalista vuorovaikutusta, millä on merkittävä vaikutus aivoterveyteen ja muistiin.

Yhdessä muistelu vaatii kuitenkin hienovaraisuutta, sillä muistot ovat omakohtaisia kokemuksia eivätkä tallennu kaikkien mieleen samanlaisina. Onkin tavallista, että esimerkiksi sisarukset muistavat saman tapahtuman hyvin eri tavoin. Myönteisessä muistelussa tärkeää ei ole tapahtumien tarkka muistaminen, vaan tunne kohdatuksi ja arvostetuksi tulemisesta.

Kaikilla sukupolvilla on omia, tiettyyn aikakauteen liittyviä sukupolvikokemuksia, jotka luovat ihmisten välille voimakkaita siteitä. Moni muistaa kuinka ensimmäinen televisio tai pesukone muutti arkea tai miten Rock-musiikki, tanssiminen ja nuorisomuoti vaikuttivat nuoruusaikaan.  Yhdessä muistellessa oma elämänkulku ja yhteiskunnallinen historia nivoutuvat yhteen, ja omasta tarinasta tulee osa yhteistä tarinaa. Muistot voivat myös muuttua ja rakentua yhteisen ymmärryksen valossa.

Muistisairas ihminen oman elämänsä sanoittajana

 

Muistisairaan ihmisen sanat ja kertomukset ovat väylä hänen maailmaansa. Lähimuistin heikentyminen on yksi muistisairauksiin kuuluvista muutoksista. Säilömuistiin tallentuneet merkitykselliset muistot säilyvät kuitenkin pitkään. Elettyä elämäänsä muistellessaan muistisairas ihminen tuntee olonsa tutuksi ja turvalliseksi. Samalla muistelu vahvistaa hänen itsetuntoaan sekä tunnetta osaamisesta ja onnistumisesta. Myös ahdistuneisuus voi lievittyä.

Muistelussa korostuu arvostava kohtaaminen, jossa kuulija on aidosti läsnä ja osaa eläytyä toisen henkilön elämäntilanteeseen. Vaikka muistelu pääasiallisesti käsittelee mennyttä aikaa, se myös rohkaisee keskusteluun ja vuorovaikutukseen nykyhetkessä.

Muistisairautta sairastavalle muistelu ei ole vain muistoista puhumista, vaan samalla myönteisen vuorovaikutuksen vahvistamista. Se on myös puheen ylläpitämistä sekä kuulluksi ja ymmärretyksi tulemista. Muistellessaan ihminen on oman elämänsä kertoja ja asiantuntija. Muistelu yhdessä toisten kanssa vaikuttaa myönteisesti terveyteen, tunteisiin ja mielialaan sekä lisää aivojen toiminnalle tärkeää mielihyvän kokemista.

Muistelussa mahdollistuu toisen ihmisen tarinaan eläytyminen. Muistisairaan ihmisen ajatuksissa ja ilmaisussa nykyhetki ja menneisyys saattavat kulkea limittäin. Tärkeät ihmiset ja tapahtumat menneisyydestä voivat nousta mieleen. Hän saattaa odottaa paikalle jo edesmennyttä ystävää, ajatella olevansa matkalla töihin tai lapsiaan hoitamaan. Hän saattaa myös olla huolissaan tekemättömistä tehtävistä. Muistisairas ihminen ilmaisee hänelle tärkeitä asioita, mutta kognitiiviset muutokset hankaloittavat kertomista. Toistuvilla tarinoilla ja kysymyksillä hän hakee tarkoituksellisuutta tähän hetkeen. Näihin ajatuksiin, tunteisiin ja tilanteisiin on syytä suhtautua lämmöllä ja kunnioittavasti sekä turhaa huolta lievittävästi.

Muisteluun kannustava ympäristö

Muistelun aiheita löytyy usein runsaasti esimerkiksi kotiympäristöstä. Siellä esillä olevat esineet ovat usein juuri niitä, jotka haluamme säilyttää mielessä. Valokuva-albumi voi olla muistojen aarreaitta ja pikateitä tunnemuistojen äärelle voi löytyä mielimusiikista ja vielä melko vähän hyödynnetystä tuoksujen maailmasta. Liike-elämässä molempia on osattu hyödyntää jo pitkään. Ei ole sattumaa, mitä musiikkia kuulemme tai minkä tuoksun aistimme astuessamme hienon hotellin aulaan tai huoneeseen.

Ympäristöä voi myös valmistella myönteisiä muistoja herättäväksi keräämällä erilaisia muistelumateriaaleja erityiseen muistelurasiaan, -laatikkoon, -hyllyyn tai vaikkapa muistelumatkalaukkuun. Muistojen kautta voi löytää uudelleen sen, mikä elämässä on merkityksellistä.

Testaa tietosi aiheesta

Tästä Muistelun tietovisaan ›

Muistellaan Muistipuistossa

Muistipuistosta löytyy monenlaisia aiheita muisteluun. Aiheita löytyy musiikista, kuvista tai erilaisista visoista. Muistella voit yksin, kaksin tai vaikka ryhmässä.

Tästä muistelemaan ›

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Muistin toiminta ›

Musiikkia päivittäiseen hyvinvointiin ›

Lähteitä ja lisämateriaaleja

Lähteitä

Ahomäki, M. (2019). Ikäihmisten elämäkerrallinen muistelu hoivakotikontekstissa. Itä-Suomen yliopisto. [erepo.uef.fi]

El Haj, M., & Gallouj, K. (2019). Self-defining memories in normal aging. Current Aging Science, 12(1), 43-48. https://doi.org/10.2174/1874609812666190429130052 [pmc.ncbi.nlm.nih.gov]

Hohenthal-Antin, L. (2009). Muistot näkyviksi: Muistelutyön menetelmiä ja merkityksiä. PS-kustannus.

Loiske, C. & Rajala, A. (2023). Muistelun merkitys ikääntyneille ja ohjeet muistilaatikon kokoamiseen omaisille. Turun ammattikorkeakoulu. [theseus.fi]

Mielenterveystalo. Myönteinen muistelu. [mielenterveystalo.fi], [mielenterveystalo.fi]

Muistiliitto. Muistisairaus ja arki. [muistiliitto.fi]

Singer, J. A., Blagov, P., Berry, M., & Oost, K. M. (2013). Self-defining memories, scripts, and the life story: Narrative identity in personality and psychotherapy. Journal of Personality, 81(6), 569-582. https://doi.org/10.1111/jopy.12005 [academia.edu]

Stenberg, M. 2015. Muistelu vuorovaikutusmenetelmänä. Helsinki: Ikäinstituutti. Haettu 10.8.2018 osoitteesta https://www.ikainstituutti.fi/content/uploads/2016/08/muistelu-vuorovaikutusmenetelm%C3%A4n%C3%A4.pdf ›

Lisämateriaaleja

Vahvikkeen ja RyhmäRengin sivustolta löytyy paljon tulostettavaa materiaalia muistelun tueksi

Vahvike ›

RyhmäRenki ›

 

 

 

 

Verkkopalvelussa käytetään evästeitä käyttäjäkokemuksen parantamiseen ja käyttöä koskevien tilastojen keräämiseen. Voit valita hyväksytkö evästeiden käytön. Lisätietoja evästeiden käytöstä