Muistelusta voimaa arkeen
Muistelu on luonnollinen osa kaiken ikäisten ihmisten arkipäiväistä elämää. Moni muistelee päivittäin menneitä tapahtumia ja tapaamiaan ihmisiä. Myös useissa arjen toiminnoissa käytetään aiemmin aivoihin tallennettua tietoa, joka ohjaa nykyhetken toimintaa.
Muistot ovat joko omia henkilökohtaisia kokemuksiamme tai nivoutuvat johonkin yhteisölliseen tilanteeseen tai tapahtumaan. Muistelu voi olla hyvinkin spontaania, yhtäkkiä mieleen tulevaa, tai joku tapahtuma tai asia tuo muistoja mieleen. Eri aistikanavien kautta tulevat havainnot herättävät muistomme. Ihminen oppii ja hahmottaa asioita yksilöllisesti eri kanavien välityksellä. Esimerkiksi tutun äänen tai laulun kuuleminen nostaa esiin merkityksellisiä muistoja. Pullan tuoksu muistuttaa lapsuuden leipomispäivästä ja kuva puutarhasta tuo mieleen kotipuutarhan kukat. Myös tutun toiminnan yhteydessä muistuvat vastaavasti mieleen aikaisemmat kokemuksemme samasta asiasta.
Testaa tietosi aiheesta
Testaa, mitä tiedät myönteisestä muistelusta ›
1. Pitkäkestoinen muisti on muistojen koti
Muistellessa käytetään aivoihin aiemmin tallennettua tietoa, joka sijaitsee pitkäkestoisessa muistissa eli säilömuistissa. Säilömuisti jakaantuu tosiasioita ja tietoja sisällään pitävään tietomuistiin eli semanttiseen muistiin sekä elämyksiä, kokemuksia ja tarinoita sisältävään tapahtuma- eli episodimuistiin. Tapahtumamuistiin tallentuvat kaikki ne muistot, jotka liittyvät tunteisiin ja henkilökohtaiseen elämänhistoriaan. Säilömuistiin tallentuu rajaton määrä tietoa ja kokemuksia, jotka voidaan muistaa koko eliniän ajan.
1.1. Muistelu on yksilöllistä
Jokaisella meistä on yksilöllinen tapansa muistaa ja muistella. Jotkut muistavat hyvin lapsuuden ja nuoruuden kokemuksiaan ja mielikuvat tapahtumista piirtyvät tarkasti mieleen. Toiset taas muistavat hyvin nimiä, numeroita tai yksittäisiä tietoja. Lähimuistin heiketessä iän myötä, säilyvät varhain opitut asiat ja tavatut henkilöt muistissa paremmin.
Muistot myös muuttuvat ajan myötä. Vanhoihin muistoihin yhdistyy uusia tietoja, kokemuksia ja tapahtumia. Samaa asiaa myöhemmin muistellessamme, siitä on syntynyt uusi kokonaisuus. Muistot eivät kuitenkaan ole oikeita tai vääriä. Ne eivät ole kuin video, jota voi toistaa samanlaisena uudestaan ja uudestaan. Ihmisen muistot ovat mielikuvia, jotka sävyttyvät tilanteen mukaan. Ne eivät tallennu aivoihin sellaisenaan, vaan ovat sirpaleina hermoverkkomme eri osissa; näkömuistikuvat, kuulomuistikuvat ja tunteet kukin omissa paikoissaan. Muistot koostuvat näistä sirpaleista aina uudelleen kokonaisuudeksi, johon vaikuttavat nykyhetken tietämys, ajattelutavat, tunnesävyt ja käsitykset.
1.2. Muistelun merkitys
Myönteinen muistelu tukee mielen hyvinvointia ja antaa voimaa. Kaikki muistot eivät ole onnellisia, mutta voimme miettiä mitkä voimavaramme ovat auttaneet vaikeista tilanteista selviytymisessä. Muistot myös haalistuvat ajan myötä ja niitä onkin helpompi ja turvallisempi käsitellä, kun tapahtumiin on tullut etäisyyttä. Menneisyys ei ole muuttumatonta, elämänkokemuksen myötä voi asioita muistella eri näkökulmasta.
Muistelu tuo sisältöä ihmisen elämään ja auttaa hahmottamaan oman elämän merkitystä. Sen avulla luomme yhteyden menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välille. Muistelu vahvistaa mielikuvia eletystä elämästä sekä elämään kuuluvista ihmisistä. Omien tärkeiden tarinoiden kertaaminen tuo mielihyvää ja hyväksyntää niin itseään kuin elämäänsä kohtaan.
2. Yhdessä muistelu
Muistelu onnistuu hyvin yksinkin, mutta usein muistelemme yhdessä jonkun toisen ihmisen kanssa. Muistojen jakaminen vie keskustelua eteenpäin ja kohottaa mielialaa. Jakamalla omia muistojamme tutustumme toistemme elämän kulkuun ja siihen liittyviin merkittäviin tapahtumiin. Muistelu vahvistaa sosiaalista vuorovaikutusta, millä on merkittävä vaikutus aivoterveyteen ja muistiin.
Usein muistot liittyvät yhteisöllisiin tapahtumiin ja tarinoihin, jolloin oma elämänkulku ja yhteiskunnallinen historia nivoutuvat yhteen. Näin ihmisen omasta tarinasta tulee osa yhdessä jaettua tarinaa. Myös aika yhdistää meitä. Kaikilla sukupolvilla on omia sukupolvimuistoja. Tietystä aikakaudesta muistamme yhteiset tärkeät asiat ja tapahtumat. Erityisesti meitä yhdistävät suuret yhteiskunnalliset tapahtumat ja kriisit, jotka luovat välillemme voimakkaita siteitä. Esimerkiksi sotavuodet tai Helsingin olympialaiset vuonna 1952, herättävät vahvoja muistoja.
2.1. Muistisairas oman elämänsä sanoittajana
Muistelu on oivallinen tapa, jolla voi tukea muistisairaan ihmisen vuorovaikutusta. Muistelussa korostuu arvostava kohtaaminen, jossa kuulija on aidosti läsnä ja osaa eläytyä toisen henkilön elämäntilanteeseen. Vaikka muistelu pääasiallisesti käsittelee mennyttä aikaa, se myös rohkaisee ihmisiä keskusteluun ja vuorovaikutukseen nykyhetkessä.
Muistisairautta sairastavalle muistelu ei ole vain muistoista puhumista, vaan samalla myös oman identiteetin vahvistamista. Se on myös puheen ja vuorovaikutuksen ylläpitämistä ja sitä kautta kuulluksi ja ymmärretyksi tulemista. Muistellessaan ihminen on oman elämänsä kertoja ja asiantuntija. Muistelu yhdessä toisten kanssa vaikuttaa myönteisesti terveyteen, tunteisiin ja mielialaan sekä lisää aivojen toiminnalle tärkeää mielihyvän kokemista.
Muistelussa mahdollistuu toisen ihmisen tarinaan eläytyminen. Muistisairaan ihmisen ajatuksissa ja ilmaisussa nykyhetki ja menneisyys saattavat kulkea limittäin. Tärkeät ihmiset ja tapahtumat menneisyydestä nousevat mieleen ja hän kokee ne sillä hetkellä todeksi. Hän saattaa odottaa paikalle ystäviä menneisyydestä, ajatella olevansa matkalla töihin tai lapsiaan hoitamaan. Hän saattaa olla huolissaan tekemättömistä tehtävistä, jotka ovat olleet hänelle merkityksellisiä ja mieleisiä. Muistisairas ihminen ilmaisee hänelle tärkeitä asioita, mutta kognitiiviset muutokset hankaloittavat kertomista. Toistuvilla tarinoilla ja kysymyksillä hän hakee tarkoituksellisuutta tähän hetkeen. Nämä ajatukset, tunteet ja tilanteet ovat hänelle todellisia ja merkityksellisiä.
2.2. Muistelu vahvistaa itsetuntemusta
Muistisairaan ihmisen sanat ja kertomukset ovat väylä hänen maailmaansa. Lähimuistin heikentyminen on yksi muistisairauksiin kuuluvista muutoksista. Pitkäaikaismuisti säilyy kuitenkin pitkään ja muistelussa etsitään muistiosiot, jotka ovat säilyneet paremmin. Muistellessa omaa elämäänsä muistisairas ihminen tuntee olonsa tutuksi ja turvalliseksi. Samalla muistelu vahvistaa hänen itsetuntoaan ja tunteita osaamisesta ja onnistumisesta. Myös ahdistuneisuus vähenee. Muistelulla voidaan edistää ja ylläpitää muistisairaan ihmisen vuorovaikutustaitoja sekä tarjota hänelle parempia mielen ja hyvän olon tunteita. Muistelun avulla voidaan myös lisätä läheisten mahdollisuuksia ennakoida haasteellisia tilanteita.
Muistisairauden edetessä läheisen merkitys muistelutilanteissa lisääntyy. Hän voi tuoda esiin tuttuja asioita ja tapahtumia. Valokuvien tai lehdistä leikattujen kuvien ja mielimusiikin käyttö sekä laulaminen ja loruttelu vahvistavat yhteyttä. Yhdessä tekeminen ja vuorovaikutus ovat edelleen tärkeää, vaikka muistisairas henkilö ei enää pysty kommunikoimaan sanallisesti. Asioiden ja puheen rytmittäminen voi auttaa yhteyden löytämistä. Joskus kysymyksen tai tehtävän esittäminen laulamalla voi helpottaa muistisairaan osallistumista.
3. Muistellaan Muistipuistossa
Muistipuistosta löytyy monenlaisia aiheita muisteluun. Aiheita löytyy musiikista, kuvista tai erilaisista visoista. Muistella voit yksin, kaksin tai vaikka ryhmässä.
Sinua saattaa kiinnostaa myös
Musiikkia päivittäiseen hyvinvointiin ›
4. Lähteitä
Hohenthal-Antin, L. 2013. Muistellaan: luovat menetelmät muistisairaiden tukena. Jyväskylä: PS-kustannus.
Hohenthal-Antin, L. 2009. Muistot näkyviksi: Muistelutyön menetelmiä ja merkitystä. Jyväskylä: PS-kustannus.
Hohenthal-Antin, L. 2006.Kutkuttavaa taidetta: taidetoiminta seniori- ja vanhustyössä. Jyväskylä: PS-kustannus.
Saarenheimo, M (2012). Muistamisen vimma. Tampere: Vastapaino
Stenberg, M. 2015. Muistelu vuorovaikutusmenetelmänä. Helsinki: Ikäinstituutti. Haettu 10.8.2018 osoitteesta https://www.ikainstituutti.fi/content/uploads/2016/08/muistelu-vuorovaikutusmenetelm%C3%A4n%C3%A4.pdf ›
https://www.vahvike.fi/› Haettu 10.8.2018