Muistipuisto®, koska aivoterveys on pääasia!
Aivoterveys on hyvinvointimme ja toimintakykymme perusta. Voidakseen hyvin, aivot tarvitsevat sopivassa suhteessa mielihyvää, haasteita ja palautumista. Aivojen hyvinvoinnista kannattaakin huolehtia päivittäin.
Muistipuistosta löytyy monipuolisia tutkimusten perusteella valittuja sisältöalueita. Palvelu ohjaa pieniin päivittäin toistuviin aivoterveellisiin tekoihin. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa aivoterveellistä elämäntapaa.
Katso miten Raili hyödyntää Muistipuistoa omassa arjessaan.
1. Pääasiaa Muistipuistossa
Muistipuiston Tietoa-osiossa kerrotaan, miksi aivojen aktivoiminen, liikunta, palautuminen ja uni ovat tärkeitä aivojen toimintakyvylle. Osiossa kuvataan myös, miten stressin hallinta, itsemyötätunto ja myönteinen vuorovaikutus muiden kanssa edistävät aivojen hyvinvointia.
Elinikäinen oppiminen ja ympäristön muutoksiin sopeutuminen on mahdollista uusien hermosolujen ja niiden välisten yhteyksien avulla. Aivot kaipaavat virikkeitä ja uusia asioita pysyäkseen toimintakykyisinä. Näin on erityisesti silloin, kun niiden toimintakyky on heikentynyt. Ajattelun, kuten tarkkaavaisuuden, hahmottamisen, päättelyn ja muistin harjoittelu ei ole vain hyödyllistä ajankulua, vaan mahdollistaa itsensä haastamisen ja uudet oivallukset.
Säännöllinen liikunta ja fyysinen aktiivisuus kohentavat terveyttä ja hyvinvointia. Liikkuminen vilkastuttaa kehon ja aivojen verenkiertoa, jolloin hermosolujen väliset yhteydet uusiutuvat ja tehostuvat. Liikunta edistää aivojen hyvinvointia, virkistää muistia, kohentaa mielialaa sekä parantaa keskittymistä ja stressinsietokykyä. Liikunnallinen elämäntapa vaikuttaa lisäksi edullisesti aivoterveyden riskitekijöihin, kuten kohonneeseen verenpaineeseen ja veren sokeriarvoihin. Tavoitteellista liikuntaa on käytetty jo pitkään muistisairaiden henkilöiden kuntoutuksessa.
Elämässä tulee eteen mieltä kuormittavia tilanteita. Voimakkaat tunteet, mieltä vaivaavat asiat ja ympäristön liialliset vaatimukset aiheuttavat stressiä, joka pitää yllä korkeaa ja unta häiritsevää vireystilaa. Joskus hyvä positiivinen stressi voi muuttua pitkäkestoiseksi paineeksi. Aivot ylikuormittuvat heikentäen työmuistia, laajojen kokonaisuuksien hallintaa ja luovuutta. Toisinaan emme osaa suhtautua itseemme myötätuntoisesti, vaan vaadimme itseltämme liikaa. Rentoutumisen ja läsnäolon harjoittelu vahvistaa oman sisäisen puheen ja stressin kehollisten tuntemusten tunnistamista, mikä puolestaan edistää stressin parempaa hallintaa ja elvyttävää unta. Riittävä ja hyvälaatuinen uni auttaa aivojen palautumista sekä edistää muistijälkien vahvistumista ja uuden oppimista.
Onnistunut vuorovaikutus on yksi ihmiselämän tärkeimmistä asioista. Se tukee mielenterveyttä ja siten myös aivojen hyvinvointia. Vuorovaikutus voi kuitenkin vaikeutua esimerkiksi, kun henkilöllä on jokin aivoja rappeuttava sairaus, kuten muistisairaus. Myönteistä vuorovaikutusta voi tällöinkin edistää monin keinoin.
Muistelu on luonnollinen osa kaiken ikäisten ihmisten päivittäistä elämää. Eri aistikanavien kautta tulevat havainnot herättävät muistoja. Itselle miellyttävän musiikin kuuleminen tai valokuvan näkeminen herättävät muistoja ja tunteita. Muistelu lisää arjen voimavaroja ja tukee identiteettiä. Se tuo myös iloa ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta.
Ravintorikas ruoka, joka sisältää pehmeitä rasvoja, runsaasti kasviksia ja riittävästi proteiineja, on tärkeä osa aivoterveyden hoitoa. Aivojen toiminnan kannalta on myös tärkeää noudattaa säännöllistä ateriarytmiä ja huolehtia nestetasapainosta.
Käsityksemme todellisuudesta on kuin kartta,
jonka avulla suunnistamme elämän maastossa.
Jos kartta on tarkka ja oikea, tiedämme yleensä,
missä liikumme ja halutessamme mennä jonnekin
tiedämme kartan avulla, miten sinne pääsemme.
Väärän ja epätarkan kartan turvin eksymme.
— M. Scott Peck
2. Käyttäjätarinoita
Jokainen Muistipuiston käyttäjä käyttää sitä omalla tavallaan, omien kiinnostustensa ja tavoitteidensa mukaisesti. Näissä tarinoissa käyttäjät kertovat, mitä he ovat löytäneet Muistipuistoa itselleen.
2.1. Matin Muistipuisto
Matilla on todettu muistisairaus. Rauhattomuus ja keskittymisvaikeudet haastavat päivisin ja vaikeuttavat iltaisin nukahtamista. Muistipuistossa Matti harjoittelee keskittymistä ja rentoutumista. Harjoittelu palkitaan ja Muistipuistosta tulee Matille hyvä päivittäinen rutiini.
Matti oppii keskittymään
Matti oppii rauhoittumaan
Muistipuistosta tulee Matille hyvä rutiini
2.2. Ritvan Muistipuisto
Ritva on alakuloinen eivätkä aiemmin iloa tuottaneet asiat enää kiinnosta. Onneksi on Veera, joka vie Ritvan retkelle Muistipuistoon.
Veera vie Ritvan retkelle Muistipuistoon
Ritva löytää myönteisyyttä päiväänsä
Tekemistä ja iloa Muistipuistosta
2.3. Kirstin Muistipuisto
”En jää kotiini istuskelemaan koko päiväksi”, Kirsti toteaa. Hänen päivässä onkin touhua täynnä. Kirsti pitää aivoterveyttään ja vireyttään yllä osallistumalla päivittäin järjestettävään vapaa-ajan ohjelmaan. Muistiryhmän tapaamisissa on tutustuttu Muistipuiston harjoituksiin. Aivotreenien lisäksi Kirstin kalenterissaan on säännöllisesti muun muassa kuntosali kahdesti viikossa sekä Wilhelmiinan vapaaehtoisten pitämä Muistin härnäysryhmä. Hänet on myös hyväksytty jäseneksi Äijäkerhoon.
Muistiryhmässä käytetään Muistipuisto®-verkkopalvelun sisältöjä osana ryhmätoimintaa. ”Ryhmässä pohditaan yhdessä oikeita vastauksia ja puhellaan muutakin. Tärkeintä on se, että on pakko keskittyä. Se tekee päälle hyvää”, toteaa Kirsti ja koputtaa otsaansa.
”Muistipuiston loruvisoisoja ratkoessa tulevat ilmi joskus murre-erotkin, niissä me ei aina pysytä mukana”, Kirsti kertoo. Hän valitsee Muistipuiston loruvisoista lorun, joka alkaa – Enten tenten teelika menten, hissun kissun…”Vaapula vissun”, väläyttää Kirsti pienen pohdinnan jälkeen katsottuaan vastausvaihtoehtoja. Vastaus on oikein ja loru jatkuu. Loruvisa ratkeaa Kirstiltä vaivattomasti. Tarvitaan siis lisää haasteita!
Seuraavaksi Kirsti siirtyy ryhmästä tuttuihin musiikkivisoihin. ”Kyllä me ollaan ne osattu laulaa. Ikävä vaan, et mulla on menny ääni tämmöseks bassoks ja mä oon kumminki ollu altto ennen. Silti musavisailu on ollu mukavaa.”
Kirsti valitsee Suutarin emännän kehtolaulun ja laulaa ohjelman mukana: ”Keitä te ootte, te pienet poijat”. Kappale katkeaa ja Kirstin on mietittävä taas kolmesta vaihtoehdosta se oikea. Kirsti valitsee: Kun en mä tunne teitä –ja vastaus on taas oikein. Kappale jatkuu ja Kirsti valitsee aina vain oikein. Lopussa kiitos seisoo, ja tulokset kertovat, että vastaukset ovat 100% oikein. Mahtavaa muistamista! ”Saa olla taas tyytyväinen”, sanoo Kirsti ja hymyilee tyytyväisenä.
”Nyt täytyy lopetella, sillä muuten tulee kiire seuraavaan harrastukseen”, toteaa Kirsti. Kirstin aivoja aktivoiva viikko on vasta alussa.
Kirsti, Muistipuiston innokas käyttäjä Helsingistä
2.4. ”Sitsejä” ystävien kesken
”Sitsillä”
On aamupäinä ja Riitta-Liisa on koonnut ystäväporukan taas ”sitsille” keittiöönsä Jalasjärvelle. Porukka koostuu tutuista, iältään 70-81-vuotiaista naisista, joita yhdistää pitkäaikaisen ystävyyden lisäksi halu pitää huolta terveydestään. Riitta-Liisan mukaan tapaamisissa ratkotaan Muistipuiston monipuolisia tehtäviä Etelä-Pohjanmaalaisella päättäväisyydellä, välillä enemmän ja välillä vähemmän hyvin tuloksin. Tärkeintä on tavata ja tehdä asioita yhdessä. Toisinaan tunnelma villiintyy ja desibelit nousevat, kun useampi tehtävä menee peräkkäin oikein. Onnistuminen kannustaa uusiin haasteisiin!
Riitta-Liisan ystävätkin ovat nyt innostuneet Muistipuistosta ja käyvät siellä hänen sanojensa mukaan myös ”omin päin”. Hyvänä on pidetty sitä, että Riitta-Liisa on lupautunut auttamaan teknisissä pulmissa, mikäli niitä ilmenee. ”Aina saa soittaa tai tulla kaupassa vetämään hihasta”. Myös yksityisopastusta Riitta-Liisa on tarjonnut sitä haluaville ”Muutamia olen auttanut Muistipuiston löytämisessä, muuta ei ole tarvittu”. Lisäksi hän on ehdottanut aivotreeniryhmän perustamista Jalasjärven Palveluporttiin.
Riitta-Liisa, Muistipuisto-Sitsien lanseeraaja Jalasjärveltä
3. Muistipuisto lahjaksi
Tavarat hautautuvat helposti kaappeihin. Aineeton lahja on ekologinen ja nykyaikainen valinta. Anna lahjaksi aikaasi ja esittele Muistipuisto ystävällesi tai läheisellesi. Myönteiset yhdessäolon hetket jäävät mieleen pitkäsi aikaa.
4. Lähteitä
Arifullen-Hämäläinen, U., Koskinen, S., Launiainen, H. (toim.), Nevalainen, T., Pietilä, P., Poutiainen, E., Rosenvall, A. & Sarajuuri, J. 2016. Eteenpäin elävä mieli – Muistiluuri-kehittämishankkeen loppuraportti. Miina Sillanpään Säätiön julkaisusarja B:42. http://www.miinasillanpaa.fi/wp-content/uploads/2016/12/MSS_ML_DIGITAL.pdf ›
Kurki, M., Launiainen, H., Laitinen, S., Poutiainen, E., Vantanen, P., Eskelinen, A., Soikkeli, E. & Sarmas, K. 2015. Yhteinen sävel – kotona asuvan muistisairaan teknologia-avusteinen kuntoutus. Tutkimuksen loppuraportti. Miina Sillanpään Säätiön julkaisusarja B:38.
http://www.miinasillanpaa.fi/wp-content/uploads/2015/11/MSS_YS_DIGITAL-Final.pdf ›
Ngandu, T., Lehtisalo, J., Solomon, A., Levälahti, E., Ahtiluoto, S., Antikainen, R., Bäckman, L., Hänninen, T., Jula, A., Laatikainen, T., Lindström, J., Mangialasche, F., Paajanen, T., Pajala, S., Peltonen, M., Rauramaa, R., Stigsdotter-Neely, A., Strandberg, T., Tuomilehto, J., Soininen, H. & Kivipelto, M. 2015. A 2 Year multidomain intervention of diet, exercise, cognitive training, and vascular risk monitoring versus control to prevent cognitive decline in at risk elderly people (FINGER): a randomized controlled trial. Volume 385, Issue 9984, P2255-2263 June 06, 2015. https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(15)60461-5/fulltext ›
https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/finger-tutkimushanke ›
Pitkälä, K., Savikko, N., Pöysti, M., Laakkonen, M-L., Kautiainen, H., Strandberg, T. & Tilvis R. 2013. Muistisairaiden liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuus. Satunnainen vertailututkimus. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 125, 2013. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/39607/Tutkimuksia125.pdf?sequence ›
Särkämö, T., Laitinen, S., Numminen, A., Tervaniemi, M., Kurki, M. & Rantanen, P. 2011. Muistaakseni laulan®: Musiikin käyttö muistisairaiden mielialan, elämänlaadun ja kognitiivisen toimintakyvyn tukemisessa. Miina Sillanpään Säätiön julkaisusarja A:10. http://www.miinasillanpaa.fi/wp-content/uploads/2015/01/Muistaakseni_laulan-tutkimusraportti.pdf ›
Kansallinen muistiohjelma http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/72532 http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/72532/URN%3aNBN%3afi-fe201504226359.pdf?sequence=1&isAllowed=y ›
Muistisairauksien käypähoito http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus;jsessionid=C96C2306D500600D0045FFCCD27198EE?id=kht00108 ›
THL kansantaudit/muistisairaudet https://thl.fi/fi/web/kansantaudit/muistisairaudet/muistisairauksien-ehkaisy ›